FEED Validator

for Atom and RSS and KML

Congratulations!

This is a valid RSS feed.

Recommendations

This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.

line 44, column 0: content:encoded should not contain fetchpriority attribute [help]

										<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3640" style="width:  ...

line 44, column 0: content:encoded should not contain decoding attribute (22 occurrences) [help]
```
										<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3640" style="width:  ...
```
line 44, column 0: content:encoded should not contain aria-describedby attribute (21 occurrences) [help]
```
										<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3640" style="width:  ...
```

line 44, column 0: content:encoded should not contain sizes attribute (22 occurrences) [help]

										<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3640" style="width:  ...

line 115, column 0: content:encoded should not contain loading attribute (19 occurrences) [help]
```
<div id="attachment_3600" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter ...
```

Source: http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/feed/

<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
>
<channel>
<title>Ruralia-instituutin blogi</title>
<atom:link href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia</link>
<description>Tässä blogissa Ruralian henkilöstö, vierailevat tutkijat sekä yhteistyöorganisaatioiden edustajat kirjoittavat tuoreista tutkimustuloksistaan ja maaseutuun ja sen kehittämisen liittyvistä näkemyksistään. Myös akateemisen työn arki ja projektimaailman pyörteet saattavat saada bloginkannat aukeamaan. / In this blog, Ruralia`s staff, visiting researchers and representatives of partner organizations write about their recent research findings and views on rural research and development. The everyday life of academic work and the whirlpools of our projects world may also translate in to blog posts.</description>
<lastBuildDate>Mon, 06 May 2024 06:44:04 +0000</lastBuildDate>
<language>fi</language>
<sy:updatePeriod>
hourly </sy:updatePeriod>
<sy:updateFrequency>
1 </sy:updateFrequency>
<generator>https://wordpress.org/?v=6.5.2</generator>
<image>
<url>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2020/03/cropped-Logo-perus-32x32.jpg</url>
<title>Ruralia-instituutin blogi</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia</link>
<width>32</width>
<height>32</height>
</image>
<item>
<title>Women can change the entrepreneurial scenario in the Nordics: for better</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/05/06/women-can-change-the-entrepreneurial-scenario-in-the-nordics-for-better/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/05/06/women-can-change-the-entrepreneurial-scenario-in-the-nordics-for-better/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Visiting Author]]></dc:creator>
<pubDate>Mon, 06 May 2024 06:43:16 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[entrepreneurship]]></category>
<category><![CDATA[equality]]></category>
<category><![CDATA[female entrepreneurs]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3639</guid>
<description><![CDATA[In the Nordic countries, there’s a rising focus on entrepreneurship, fostering the growth of new national ecosystems. Despite recent efforts to support female entrepreneurs, a noticeable gender gap persists. In Finland, only 34% of entrepreneurs are women, while in Sweden, … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/05/06/women-can-change-the-entrepreneurial-scenario-in-the-nordics-for-better/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3640" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-scaled.jpg"><img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3640" class="size-large wp-image-3640" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-1024x576.jpg" alt="Women sitting in tables and discussing." width="584" height="329" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-1024x576.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-300x169.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-768x432.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-1536x864.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-2048x1152.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/05/Gengreen_Ruralia-lehti-2_2024_Heidi-Valiaho-500x281.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Mira Valkjärvi (left), Heli Salmela and Maria Miller are discussing about sustainable development goals in Gengreen´s kickoff meeting. Photo: Heidi Väliaho.</div>
In the Nordic countries, there’s a rising focus on entrepreneurship, fostering the growth of new national ecosystems. Despite recent efforts to support female entrepreneurs, a noticeable gender gap persists. In Finland, only 34% of entrepreneurs are women, while in Sweden, the figure is 23%. Additionally, industries remain heavily gendered.
According to studies female entrepreneurs are lacking capital and technical assistance. They have fewer role models and smaller networks. Because entrepreneurship predominantly can be considered masculine phenomenon women are having hard time to find their place in the field. Women experience more discrimination, and they are the ones who bear the costs of parenthood.
How to bridge the gender gap in entrepreneurship, how to create mechanisms and tools to support female entrepreneurs? These were the main topics at the center of the discussion which took place in Seinäjoki on the 11th of April 2024.
Researchers and developers from the Interreg Aurora sponsored <a href="https://www.helsinki.fi/en/ruralia-institute/news-0/gengreen-interreg-aurora-sponsored-project-supports-women-entrepreneurs-launch-sustainable-businesses">GENGREEN project</a> met in <a href="https://intoseinajoki.fi/skaalaamo/">Skaalamo</a>, a new start up facility established by Into Seinäjoki. Skaalaamo will be, starting from May 2024, the physical place where regional entrepreneurs can meet, get trained, participate to workshops and events and exchange ideas and practices.
Discussion and debate were bustling. Mutual understanding among developers and researchers was that there is a strong need for safe places where female entrepreneurs can start to find their capabilities and flourish, but also where they can strengthen their resilience, acquire news skills and networking activities.
In the meeting it was decided that for the coming years these kinds of places will be launched in the form of Living Labs in South Ostrobothnia, Central Ostrobothnia, Lapland, Kirkenes and Norrbotten. The aim of the facilities is to provide knowledge, tools and networks for the women green entrepreneurs and tackle the society-related issues they face. Also, the Living Labs will provide an opportunity for stronger, cross-border networks.
Various studies show that women outperform environmental, social and governance metrics and they can create sustainable solutions that serve better to other women. That is the reason why especially green female entrepreneurship is needed and worth of extra support.
Silvia Gaiani, Ada Trogen and Hannele Suvanto
Writers are working in <a href="https://researchportal.helsinki.fi/en/projects/gengreen">GENGREEN project</a> which aims at supporting green (female) entrepreneurship, specifically micro and small/medium size enterprises, in South and Central Ostrobothnia, Lapland, Norrbotten, Troms and Finnmark through several activities.
<a href="https://www.facebook.com/groups/1528957717647401/">GENGREEN @ Facebook (group)</a> 
<a href="https://www.linkedin.com/groups/9544301/">GENGREEN @ LinkedIn (group)</a>
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2024%2F05%2F06%2Fwomen-can-change-the-entrepreneurial-scenario-in-the-nordics-for-better%2F&linkname=Women%20can%20change%20the%20entrepreneurial%20scenario%20in%20the%20Nordics%3A%20for%20better" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2024%2F05%2F06%2Fwomen-can-change-the-entrepreneurial-scenario-in-the-nordics-for-better%2F&linkname=Women%20can%20change%20the%20entrepreneurial%20scenario%20in%20the%20Nordics%3A%20for%20better" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/05/06/women-can-change-the-entrepreneurial-scenario-in-the-nordics-for-better/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Ikääntyvät toisivat moneen yritykseen lisäbuustia</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/04/24/ikaantyvat-toisivat-moneen-yritykseen-lisabuustia/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/04/24/ikaantyvat-toisivat-moneen-yritykseen-lisabuustia/#comments</comments>
<dc:creator><![CDATA[Visiting Author]]></dc:creator>
<pubDate>Wed, 24 Apr 2024 04:56:52 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Maaseutu ja aluekehitys]]></category>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[ikääntyvät]]></category>
<category><![CDATA[ikäjohtaminen]]></category>
<category><![CDATA[maaseutu]]></category>
<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3620</guid>
<description><![CDATA[Ikääntyvien ei tarvitse vain istua kiikkustuolissa kutomassa sukkaa, sanoo esimerkiksi professori Taina Rantanen (STT 9.3.2024). He ovat potentiaalisia työntekijöitä, joilla voisi olla mielenkiintoisia rooleja työelämässä. Erityisen tärkeää tämä on maaseudulla. Tilastot kertovat Etelä-Pohjanmaan osalta tuttua tarinaa: väki vähenee ja vanhenee. … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/04/24/ikaantyvat-toisivat-moneen-yritykseen-lisabuustia/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3626" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-scaled.jpg"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3626" class="wp-image-3626 size-large" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-1024x683.jpg" alt="" width="584" height="390" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-1024x683.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-300x200.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-768x512.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-1536x1024.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-2048x1365.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2024/04/RJT-1910958-1-450x300.jpg 450w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Kuva: Rodeo.</div>
Ikääntyvien ei tarvitse vain istua kiikkustuolissa kutomassa sukkaa, sanoo esimerkiksi professori Taina Rantanen (<a href="https://ilkkapohjalainen.fi/kotimaa/mielikuvia-ikaantyvista-pitaisi-uudistaa-sanoo-professori-kuusikymppiset-voivat-paremmin-kuin-aiemmat-sukupolvet-samassa-iassa">STT 9.3.2024</a>). He ovat potentiaalisia työntekijöitä, joilla voisi olla mielenkiintoisia rooleja työelämässä. Erityisen tärkeää tämä on maaseudulla.
Tilastot kertovat Etelä-Pohjanmaan osalta tuttua tarinaa: väki vähenee ja vanhenee. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan kuntien huoltosuhteen, eli sen kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta henkilöä on suhteessa sataan työssäkäyvään, keskiarvo oli 85,1, kun koko maan huoltosuhde oli 62,3.
Maakunnasta muuttaa vuosittain opiskeluikäisiä nuoria pois prosentin verran maakunnan väestöstä ja alle puolet heistä palaa. Samaan aikaan maakunta ei houkuttele myöskään maahanmuuttajia; vuonna 2022 maahanmuutosta 1,7 % kohdistui Etelä-Pohjanmaalle.
Ikääntyvillä työntekijöillä olisi maakunnalle sellaista annettavaa, jota nuoremmilta ei löydy. He voivat olla dynaamisia ja uudistavia voimia työelämässä, koska he tuovat mukanaan ainutlaatuisen yhdistelmän kokemusta, joustavuutta, luovuutta ja sitoutumista. Lisäksi toimintakyky pysyy suurimmalla osalla ikääntyvistä ennallaan.
Ikääntyvistä työntekijöistä on siis syytä pitää kiinni ja houkutella heitä yrityksiin. Apuna tässä on ikäjohtaminen. Siinä otetaan huomioon työntekijän ikä ja ikäsidonnaiset tekijät eri osa-alueissa, kuten työn suunnittelussa ja organisoinnissa yksilön ja yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maaseudun pienissä yrityksissä on erityisen tärkeää huomioida ikäjohtaminen. Se on oleellista osaamisen säilymisen, tiedon siirtymisen, hyvinvoinnin ja yrityksen elinvoiman näkökulmasta. Ikäjohtaminen täytyy soveltaa maaseutuympäristöön ja sen eri kokoisiin yrityksiin sopivaksi.
<a href="https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti">Ruralia-instituutissa</a> ikäjohtamiseen pureudutaan yhdessä <a href="https://siirtolaisuusinstituutti.fi/">Siirtolaisuusinstituutin</a> kanssa hankkeessa nimeltä ”Monimuotoinen työyhteisö rakentamassa paikallista innovaatioympäristöä, MONI-INNO”. Haastamme alueen yrittäjiä osallistumaan hankkeen työpajoihin ja oppimaan ikäjohtamisesta.
Ikääntyvissä työntekijöissä on näkemyksemme mukaan hyödyntämätöntä potentiaalia, jota Etelä-Pohjanmaalla ei ole varaa hukata.
Ada Trogen, Merja Lähdesmäki, Toni Ahvenainen, Marja Enbuska ja Markku Mattila
Kirjoittajat ovat <a href="https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/building-local-innovation-environment-through-diversity-managemen">MONI-INNO-hankkeessa</a> työskenteleviä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Siirtolaisuusinstituutin asiantuntijoita. 
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2024%2F04%2F24%2Fikaantyvat-toisivat-moneen-yritykseen-lisabuustia%2F&linkname=Ik%C3%A4%C3%A4ntyv%C3%A4t%20toisivat%20moneen%20yritykseen%20lis%C3%A4buustia" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2024%2F04%2F24%2Fikaantyvat-toisivat-moneen-yritykseen-lisabuustia%2F&linkname=Ik%C3%A4%C3%A4ntyv%C3%A4t%20toisivat%20moneen%20yritykseen%20lis%C3%A4buustia" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2024/04/24/ikaantyvat-toisivat-moneen-yritykseen-lisabuustia/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>1</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Laboratoriolihaa maatilalta: Suomalaisten viljelijöiden silta uuteen ruoantuotannon aikakauteen</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/12/18/laboratoriolihaa-maatilalta-suomalaisten-viljelijoiden-silta-uuteen-ruoantuotannon-aikakauteen/</link>
<dc:creator><![CDATA[Niko Räty]]></dc:creator>
<pubDate>Mon, 18 Dec 2023 13:02:46 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[solumaatalous]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3594</guid>
<description><![CDATA[Teimme aiheesta tutkimusta suomalaisten maanviljelijöiden keskuudessa ja yllätyimme heidän avarakatseisuudestaan vielä varsin uutta ja tulevaisuusorientoitunutta aihetta kohtaan. Solumaataloudella tarkoitetaan ruoantuotantotapaa, jossa pyritään korvaamaan perinteiset tuotantoeläimet, kuten lehmät, siat ja kanat bioreaktoreilla. Bioreaktoriksi taas kutsutaan oikeastaan mitä tahansa säiliötä tai astiaa, … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/12/18/laboratoriolihaa-maatilalta-suomalaisten-viljelijoiden-silta-uuteen-ruoantuotannon-aikakauteen/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3596" style="width: 235px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-scaled.jpg"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3596" class="size-medium wp-image-3596" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-225x300.jpg" alt="" width="225" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-225x300.jpg 225w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-769x1024.jpg 769w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-768x1022.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-1154x1536.jpg 1154w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-1539x2048.jpg 1539w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Vaitoskirja-tutkija-Niko-Raty-1-scaled.jpg 1923w" sizes="(max-width: 225px) 100vw, 225px" /></a>Väitöskirjatutkija Niko Räty.</div>
Teimme aiheesta tutkimusta suomalaisten maanviljelijöiden keskuudessa ja yllätyimme heidän avarakatseisuudestaan vielä varsin uutta ja tulevaisuusorientoitunutta aihetta kohtaan.
Solumaataloudella tarkoitetaan ruoantuotantotapaa, jossa pyritään korvaamaan perinteiset tuotantoeläimet, kuten lehmät, siat ja kanat bioreaktoreilla.
Bioreaktoriksi taas kutsutaan oikeastaan mitä tahansa säiliötä tai astiaa, jossa biologinen reaktio tapahtuu. Solumaatalous ei toki rajoitu pelkästään eläinperäisiin tuotteisiin, sillä myös kasveja voidaan korvata soluviljelmillä.
Ehkäpä yksi kuuluisimmista solumaatalouden tuotteista on bioreaktorissa kasvatettu liha, jota myös labralihaksi kutsutaan. Kyseessä ei siis ole lihaa imitoiva kasvispihvi, vaan oikeita lihasoluja sisältävä tuote.
Solumaatalous on kuitenkin paljon muuta kuin vain laboratoriolihaa. Sitä ovat myös esimerkiksi tarkkuuskäymiseen (presicion fermentation) pohjautuvat tuotteet, kuten maitoproteiini kaseiini ja valkuainen, jota tuotetaan mikrobien avulla. Kasvisolujen puolelta kiinnostavaksi tuotteeksi suomalaisille nousee esimerkiksi soluviljelmissä kasvatettu kahvi ja kaakao.
Käytössä jo nyt olevista solumaatalouden tuotteista voi kuluttajalle olla tutuin esimerkiksi vanilliini, tuo vaniljan synteettinen pikkuveli, jota perinteisesti valmistetaan mm. raakaöljystä, mutta jota nyt voidaan myös tuottaa solumaatalouden menetelmin hiivasta.
<div id="attachment_3600" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3600" class="size-large wp-image-3600" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-1024x585.jpg" alt="" width="584" height="334" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-1024x585.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-300x171.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-768x439.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-1536x878.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-2048x1170.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-luotu-visualisointi-Perinteinen-maanviljely-ja-solumaatalous-voivat-hake-tukea-toisistaan-500x286.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Solumaatalous herättää viljelijöiden keskuudessa monenlaisia mielipiteitä. Tekstin kuvat on luotu tekoälyn avulla. Kuva: Niko Räty.</div>
Kaikki nämä erilaiset tavat tuottaa tuttuja raaka-aineita soluviljelmien avulla ovat tuotteita, jotka linkittyvät alkutuotantoon ja siten myös maatalouteen. Vaikka solumaatalous voi tuntua ensisilmäyksellä etäiseltä verrattuna nykymuotoiseen ruoantuotantoon, voi sillä olla tulevaisuudessa paljonkin vaikutuksia siihen, miten maanviljelijät ammattiaan harjoittavat.
Lähdimme selvittelemään näitä kytköksiä suomalaisten kotieläintuottajien kanssa.
<h1>Mitä solumaataloudesta tuumivat viljelijät?</h1>
Solumaatalous herättää viljelijöiden keskuudessa monenlaisia mielipiteitä. Osa näkee siinä mahdollisuuden maaseudun uudistamiseen ja elinvoiman säilyttämiseen, kun taas toiset pelkäävät sen vaikutuksia perinteisiin viljelytapoihin ja maaseudun tulevaisuuteen.
Solumaatalouden tuoma toiveikkuus liittyy sen mahdollisuuksiin muuttaa ruoantuotannon tapoja, mutta joillekin se edustaa negatiivista kehitystä, joka voi johtaa maaseudun näivettymiseen.
Kuluttajakysyntä solumaatalouden tuotteille on epävarma. Viljelijät vertaavat asiaa aiempiin trendeihin, kuten sirkanviljelyyn, joka ei saavuttanut odotettua suosiota. Toisaalta kasviperäisten tuotteiden, kuten kauramaidon, kasvava kysyntä antaa toivoa solumaatalouden tuotteiden mahdollisista tulevaisuuden markkinoista. Monet viljelijät ajattelevat, että tuotanto mukautuu kysynnän mukaan.
<div id="attachment_3603" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3603" class="wp-image-3603 size-large" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-1024x585.jpg" alt="" width="584" height="334" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-1024x585.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-300x171.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-768x439.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-1536x878.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-2048x1170.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Tekoalyn-avulla-tuotettu-kuva-viljellysta-lihasta-500x286.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Jotkut maanviljelijät arvioivat solumaatalouden vielä lisäävän perinteisten elintarvikkeiden arvoa kuluttajien silmissä. Kuva: Niko Räty.</div>
Solumaatalouden mahdollinen taloudellinen kannattavuus kiinnostaa viljelijöitä, mutta he pohtivat myös, miten se vaikuttaisi heidän työtapoihinsa ja elämäänsä maaseudulla. Eläinten kanssa työskentely on tärkeää monille viljelijöille, ja solumaatalous tarjoaa uusia näkökulmia eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Jotkut viljelijät näkevät siinä mahdollisuuden vähentää tai jopa korvata perinteisen eläintuotannon.
Eräs luomuviljelijä esimerkiksi visioi tilannetta, jossa lehmiä pidettäisiin lannan ja kantasolujen tuottamiseksi, mikä mahdollistaisi eläinten täysipainoisen pitkän elämän. Toisaalta jotkut epäilevät, että heidän roolinsa solumaataloudessa jäisi rajalliseksi nykyisten maatalouden rajoitteiden ja teknologioiden korkeiden kustannusten vuoksi.
Tähän tutkimukseen osallistuneet viljelijät eivät pitäneet solumaataloutta välittömänä uhkana nykymuotoiselle maataloudelle, eikä toisiaan poissulkevina tuotantomuotoina tulevaisuudessakaan. Sen sijaan he uskoivat suomalaisten maataloustuotteiden kysyntään myös tulevaisuudessa, vaikka solumaatalous yleistyisikin. Jotkut jopa arvioivat sen lisäävän perinteisten elintarvikkeiden arvoa kuluttajien silmissä.
<div id="attachment_3604" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3604" class="wp-image-3604 size-large" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-1024x585.jpg" alt="" width="584" height="334" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-1024x585.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-300x171.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-768x439.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-1536x878.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-2048x1170.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/PAAKUVA-Tulevaisuudessa-viljelijat-voivat-keata-karjasta-kantasoluja-viljeltya-lihaa-varten-ja-kasvattaa-nurmea-myos-biorektorin-raakaineeksi-500x286.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Perinteinen maanviljely ja solumaatalous voisivat hakea tukea toisistaan. Kuva: Niko Räty.</div>
Tulevaisuudessa olisikin keskeistä tietää, miten maanviljelijät ja ennen kaikkea maaseutukunnat voisivat hyötyä solumaatalouden kaltaisesta teknologisesta kehityksestä. Olisi erityisen kiinnostavaa tietää, miten tulevaisuuden ruuantuotantoa voitaisiin rakentaa siten, että se ottaisi huomioon sen parissa toimivat ihmiset ja heidän tarpeensa. Erityisesti tämä on merkittävää siksi, että maanviljely ei ole pelkästään työ, se on myös elämäntapa.
Tätä kirjoittaessa Italiasta kantautuu kuitenkin päinvastaisia ajatuksia solumaataloudesta, sillä maa on juuri päättänyt kieltää viljellyn lihan myynnin ja tuotannon. Se ennakoi kivistä tietä solumaatalouden hyväksyttävyydelle Euroopassa. Toisaalta Italia ehti aluksi kieltää myös tekoälyn käytön, mikä myöhemmin kumottiin, antaen viitteitä siitä, kuinka maan suhtautuminen uusiin teknologioihin voi muuttua ajan myötä.
Niko Räty on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä ja Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa opiskeleva väitöskirjatutkija, jonka väitöskirjan aiheena on maanviljelijöiden näkemykset solumaataloudesta.
Blogiteksti on julkaistu aiemmin <a href="https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-12/Ruralialehti%202%202023.pdf">Ruralia-lehden numerossa 2/2023</a> (PDF) hieman lyhyempänä versiona.
<h3>Aiheesta lisää:</h3>
<h3><a href="https://doi.org/10.2139/ssrn.3985473">– Räty, N. S., Ryynänen, T., & Tuomisto, H. (2023). On What Basis is it Agriculture? A Qualitative Study of Farmers’ Perceptions of Cellular Agriculture. SSRN Electronic Journal. </a></h3>
<h3>– <a href="https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.119985">Räty, N., & Ryynänen, T. (2023). Tulevaisuuden ruokateknologiat ja maaseutujen muutosjoustavuus: Kotieläintuottajien näkemyksiä solumaataloudesta. Maaseutututkimus, 31, 81–110. </a></h3>
<h3><a href="http://www.nikoraty.net">– www.nikoraty.net</a></h3>
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F12%2F18%2Flaboratoriolihaa-maatilalta-suomalaisten-viljelijoiden-silta-uuteen-ruoantuotannon-aikakauteen%2F&linkname=Laboratoriolihaa%20maatilalta%3A%20Suomalaisten%20viljelij%C3%B6iden%20silta%20uuteen%20ruoantuotannon%20aikakauteen" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F12%2F18%2Flaboratoriolihaa-maatilalta-suomalaisten-viljelijoiden-silta-uuteen-ruoantuotannon-aikakauteen%2F&linkname=Laboratoriolihaa%20maatilalta%3A%20Suomalaisten%20viljelij%C3%B6iden%20silta%20uuteen%20ruoantuotannon%20aikakauteen" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
</item>
<item>
<title>Pako tutkijan kammioon</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/12/07/pako-tutkijan-kammioon/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/12/07/pako-tutkijan-kammioon/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Hannele M K Suvanto]]></dc:creator>
<pubDate>Thu, 07 Dec 2023 10:11:47 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[Hyytiälän metsäasema]]></category>
<category><![CDATA[keskittyminen]]></category>
<category><![CDATA[kirjoitusretriitti]]></category>
<category><![CDATA[väitöskirja]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3586</guid>
<description><![CDATA[Olen jo pitkään kaivannut mahdollisuutta paeta kirjoittamaan. Väitöskirjani taakka on painanut harteillani, sillä sen edistäminen tuntuu työn ja arjen kiireiden keskellä kovin raskaalta. Halusin irrottautua arjesta ja sukeltaa syvälle väitöskirjan kirjoittamiseen. Haaveilin virikkeettömästä tutkijan kammiosta, jossa voisin keskittyä kirjoittamaan aamusta … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/12/07/pako-tutkijan-kammioon/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3418" style="width: 247px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/02/suvanto.jpeg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3418" class="size-medium wp-image-3418" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/02/suvanto-237x300.jpeg" alt="" width="237" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/02/suvanto-237x300.jpeg 237w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/02/suvanto-768x972.jpeg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/02/suvanto.jpeg 770w" sizes="(max-width: 237px) 100vw, 237px" /></a>Väitöskirjatutkija Hannele Suvanto.</div>
Olen jo pitkään kaivannut mahdollisuutta paeta kirjoittamaan. Väitöskirjani taakka on painanut harteillani, sillä sen edistäminen tuntuu työn ja arjen kiireiden keskellä kovin raskaalta. Halusin irrottautua arjesta ja sukeltaa syvälle väitöskirjan kirjoittamiseen.
Haaveilin virikkeettömästä tutkijan kammiosta, jossa voisin keskittyä kirjoittamaan aamusta iltaan. Mieluiten jossain maaseudun rauhassa, ympäröivän metsän hiljaisuudessa. Paon kestoksi arvioin neljästä viiteen arkipäivää, mikäli voisin ottaa mukaani koirani – olen siunannut itseäni läheisriippuvaisella nelijalkaisella ystävällä.
Toiveeni kuultiin. Marraskuussa minulla oli ilo päästä Helsingin yliopiston tohtoriohjelmien <a href="https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tohtoriohjelmiin/tutkijakoulu-ja-tohtoriohjelmat/ymparisto-elintarvike-ja-biotieteellisen-alan-tohtoriohjelmat/uusiutuvien-luonnonvarojen-kestavan-kayton-tohtoriohjelma">Agforeen</a> ja <a href="https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tohtoriohjelmiin/tutkijakoulu-ja-tohtoriohjelmat/ymparisto-elintarvike-ja-biotieteellisen-alan-tohtoriohjelmat/ymparistoalan-tieteidenvalinen-tohtoriohjelma">Denvin</a> kirjoitusretriittiin yhdelle yliopiston tutkimusasemista. Matkustin <a href="https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusasemat/hyytialan-metsaasema">Hyytiälän metsäasemalle</a>, joka on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteellinen kenttäasema Juupajoella Pirkanmaan maakunnassa. Aseman uudet majoitustilat ovat juuri valmistuneet ja niitä ympäröi kaunis luminen järvimaisema lenkkipolkuineen.
Kirjoitusretriittiin oli kokoontunut yli 20 väitöskirjatutkijaa eri aloilta ja ohjattua ohjelmaa ei juurikaan ollut – onneksi – sillä tarkoituksena oli häiriötön kirjoittaminen. Päivät koostuivat ruokailuista, koiran ulkoiluttamisista ja iltasaunasta, jossa jaetut kokemukset, urahaaveet ja onnistumisen ilot eivät ainoastaan ravinneet tutkijan sielua, vaan siivittivät ajatuksia jo kohti post-doc-vaihetta. Kaikki muu aika oli omistettu kirjoittamiselle. Ilman arjen askareita, kokkaamisia ja keskeytyksiä sain uppoutua kirjoittamiseen täysillä, ylittäen omat odotukseni tuloksellisuudestani.
<blockquote>Suosittelen lyhyttä pakoa kammioon, oli se sitten tutkijan, taiteilijan tai toimarin.</blockquote>
Paluumatkalla mietiskelin, onko tällainen arjesta pako mahdollistanut suurten taiteilijoiden uran syntymisen. Monet kansallistaiteilijat, kuten Runeberg, Edelfelt ja Sibelius, pystyivät keskittymään taiteeseensa, sillä heidän vaimonsa hoitivat kodin, lapset ja metatyöt. Ei ollut aamupuuron keittoa tai imurointivuoroja, ei tarvinnut kuskata lapsia harrastuksiin. Toki tuottamisen pakko taloudellisessa paineessa oli tuttua kansallistaiteilijoillekin.
<div id="attachment_3590" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3590" class="size-large wp-image-3590" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala-1024x576.jpg" alt="Tolppien päällä lepääviä harjakattoisia, uusia puurakennuksia hämärässä valossa." width="584" height="329" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala-1024x576.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala-300x169.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala-768x432.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala-500x281.jpg 500w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/12/Hyytiala.jpg 1418w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Hyytiälän metsäaseman uudet rakennukset ovat valmistuneet tänä vuonna. Kuva: Hannele Suvanto</div>
Vaikka väitöskirjani ei runosuonta kutittele, eikä sen lukija kajauta sulosointujakaan, oli pako tutkijan kammioon onnistunut. Tiivis, vaikkakin lyhyt, keskittyminen loi hyvän pohjan ja antoi uutta puhtia työhöni eli visio väitöskirjasta on kirkas, strategiat muuttuvat tarvittaessa.
Suosittelen lyhyttä pakoa kammioon, oli se sitten tutkijan, taiteilijan tai toimarin. Kunnon rykäisy sopivasti nautittuna laittaa töihin vauhtia, eikä käy pitemmän päälle raskaaksi. Kirjoitusretriitin perusajatuksena on keskittyminen ilman häiriötekijöitä, mutta nykyelämässä keskittyminen tuntuu olevan yhä haastavampaa. Jonnekin kännykän ja monikanavaisen tiedontyrkytyksen uumeniin se on ainakin minulla kadonnut.
Itse voisin aloittaa keskittymisharjoittelun sulkemalla sähköpostit ja kännykän. Niihin vastaan myöhemmin. Ehtiihän sitä. Minipako tutkijan kammioon on taas alkanut.
Kiitos kaikille Hyytiälän kirjoitusretriittiin osallistuneille sekä Helsingin yliopistolle kirjoitusretriitin mahdollistamisesta.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä väitöskirjatutkija, jonka väitöskirja käsittelee liikesuhteiden johtamista elintarvikeketjuissa.
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F12%2F07%2Fpako-tutkijan-kammioon%2F&linkname=Pako%20tutkijan%20kammioon" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F12%2F07%2Fpako-tutkijan-kammioon%2F&linkname=Pako%20tutkijan%20kammioon" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/12/07/pako-tutkijan-kammioon/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>The Female Entrepreneurship Dilemma in Finland</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/24/the-female-entrepreneurship-dilemma-in-finland/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/24/the-female-entrepreneurship-dilemma-in-finland/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Silvia Gaiani]]></dc:creator>
<pubDate>Fri, 24 Nov 2023 09:38:15 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[entrepreneurship]]></category>
<category><![CDATA[female entrepreneurs]]></category>
<category><![CDATA[gengreen]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3567</guid>
<description><![CDATA[The fear of failure prevents women from becoming entrepreneurs. The Ministry of Economic Affairs and Employment – in its Finland’s vision for 2030 – stresses the importance of entrepreneurship. The proposal envisions Finland as a society with strong and growth-oriented … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/24/the-female-entrepreneurship-dilemma-in-finland/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3515" style="width: 270px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3515" class="size-medium wp-image-3515" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw-260x300.jpg" alt="" width="260" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw-260x300.jpg 260w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw.jpg 459w" sizes="(max-width: 260px) 100vw, 260px" /></a>Silvia Gaiani, Senior Researcher.</div>
The fear of failure prevents women from becoming entrepreneurs.
The Ministry of Economic Affairs and Employment – in its Finland’s vision for 2030 – stresses the importance of entrepreneurship. The proposal envisions Finland as a society with strong and growth-oriented entrepreneurial and start-up culture, where the occupation is highly valued. The government’s primary task is described as “to ensure a safe and market-based foundation for all entrepreneurs”. (<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162961">Sipilä et al. 2021, 12–14.</a>)
So, what is current status of entrepreneurship in the country? According to <a href="http://HTTPS://WWW.STAT.FI/EN/PUBLICATION/CL89TRJNVS1K70AVYY4XEP0H3">Statistic of Finland</a>, in March 2023 the number of registered new enterprises in Finland was 13,954. Compared to the corresponding period of the year before, the number of registrations went up by 4%. Of the registered enterprises 5,237 were limited companies and 8,577 were natural persons.
However, despite the fact that the number of entrepreneurs has increased, the striking data is that only 20% of them are women. One of the possible reason for that emerges in the last <a href="https://www.gemconsortium.org/report/global-entrepreneurship-monitor-20212022-finnish-report">GEM report</a> (Global Entrepreneurship Monitor) about Finnish entrepreneurship.
2,000 Finns were interviewed regarding entrepreneurship themes. Finland has the 16th best entrepreneurship conditions for women at global level, but the fear of failure prevents women from becoming entrepreneurs. 53% of men, but only 32% of women think that they have the required knowledge and skills to start a new business.
The figure below shows these differences at regional (NUTS3) level. In South Karelia and South Savo more than 60% of adults think they have the required skills and knowledge to start a business, whereas in Southwest Finland and Päijät-Häme only about 40% of adults thought this. Fear of failure is high in South Ostrobothnia (55%) and North Savo (61%). Regions with fewer than 30 respondents were excluded from the map.
Figure 1. – Differences in skills and knowledge to start a business at regional level in Finland
<div id="attachment_3571" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi1.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3571" class="wp-image-3571 size-large" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi1-973x1024.jpg" alt="A figure where is compared do people feel they have the required knowledge and skills to start a business. Comparison has been done between Finnish regions. In South Karelia and South Savo more than 60% of adults think they have the required skills and knowledge to start a business, whereas in Southwest Finland and Päijät-Häme only about 40% of adults thought this. Fear of failure is high in South Ostrobothnia (55%) and North Savo (61%). " width="584" height="615" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi1-973x1024.jpg 973w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi1-285x300.jpg 285w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi1-768x809.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi1.jpg 1061w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Source: https://www.gemconsortium.org/file/open?fileId=51137 (page 25)</div>
The background variables for Finland show a significant gender gap: the fear diminished slightly with greater age, but region, education, and household income had little impact on the fear of failure as the table below shows.
Figure 2. Fear of failure would prevent starting a business in different respondents groups
<div id="attachment_3574" style="width: 1007px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi2.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3574" class="wp-image-3574 size-full" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi2.jpg" alt="Figure shows variables on how fear of failure would prevent starting a business. The fear diminished slightly with greater age, but region, education, and household income had little impact on the fear of failure. Women's fear of failure is significantly higher than men's." width="997" height="509" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi2.jpg 997w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi2-300x153.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi2-768x392.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/silvianblogi2-500x255.jpg 500w" sizes="(max-width: 997px) 100vw, 997px" /></a>Source: https://www.gemconsortium.org/file/open?fileId=51137 (page 28)</div>
According to the same study, female entrepreneurs have smaller networks than male entrepreneurs do, leaving women at a disadvantage. Hence, the importance of providing opportunities to form relationships and network is of pivotal importance.
<a href="https://www.menon.no/wp-content/uploads/2020-Female-entrepreneurship.pdf">A study</a> carried out by Nordic Innovation and the Nordic working group as part of the Nordic Female Entrepreneurship initiative, running from 2018 -2021, has highlighted other important measures to support women entrepreneurs. Among them the needs to establish female mentoring schemes and networks, to increase female entrepreneurs’ access to capital and to remove competitive disadvantages in industries where women often operate as entrepreneurs.
<blockquote>“Despite the fact that the number of entrepreneurs has increased, the striking data is that only 20% of them are women.”</blockquote>
As a researcher on food entrepreneurship, for me a central question is: how can academia produce and support women entrepreneurs? Are mentoring and extensive outreach enough? If more university-based programs could follow steps to support women entrepreneurs, would gender disparities in Finnish (and global) entrepreneurism be better address?
To this regard, Ruralia Institute has recently taken a responsibility. Starting from January 2024 it will be the academic institution leading the GENGREEN project, a pioneering initiative involving 9 organizations from Finland, Sweden and Norway and financed by Interreg Aurora programme.
Aim of the project will be to develop a cross-border program for green entrepreneurial training directed to women at different stages in their entrepreneurial path.
The project will represent a testfield for Ruralia’s third mission and will reinforce the university’s constant effort to promote more linkages with society.
<a href="https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/silvia-gaiani">Silvia Gaiani</a> is a senior researcher at Ruralia Institute where she leads a long term research on The role of food innovation and entrepreneurship in transition to sustainability. She is also involved in EU, national and regional projects on sustainable food systems.
<h3>Resources:</h3>
<h3>– Sipilä, J., Aminoff, P., Aho, KJ., Hasu, J., Ikäheimo, J., Lounasmeri, S. & Mäkynen, J. 2021. Visio 2030 Kohti vastuullista ja osaavaa omistajayhteiskuntaa. Työ- ja elinkeinoministeriö. Available at <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162961">http://urn.fi/URN:ISBN:978- 952-327-689-5</a></h3>
<h3>– Statistics of Finland. Registered new enterprises numbered 13,954 in January to March 2023. Available at: <a href="https://www.stat.fi/en/publication/cl89trjnvs1k70avyy4xep0h3">https://www.stat.fi/en/publication/cl89trjnvs1k70avyy4xep0h3</a></h3>
<h3>– Global Entrepreneurship Monitor 2021/2022 Finnish report. Available at: <a href="https://www.gemconsortium.org/report/global-entrepreneurship-monitor-20212022-finnish-report">https://www.gemconsortium.org/report/global-entrepreneurship-monitor-20212022-finnish-report</a></h3>
<h3>Nordic innovation, 2020, Female Entrepreneurship In The Nordics 2020 – A comparative study. Available at: <a href="https://www.menon.no/wp-content/uploads/2020-Female-entrepreneurship.pdf">https://www.menon.no/wp-content/uploads/2020-Female-entrepreneurship.pdf</a></h3>
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F11%2F24%2Fthe-female-entrepreneurship-dilemma-in-finland%2F&linkname=The%20Female%20Entrepreneurship%20Dilemma%20in%20Finland" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F11%2F24%2Fthe-female-entrepreneurship-dilemma-in-finland%2F&linkname=The%20Female%20Entrepreneurship%20Dilemma%20in%20Finland" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/24/the-female-entrepreneurship-dilemma-in-finland/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Yhteistyö Green Care -yritysten kanssa on mahdollisuus hyvinvointialueille</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/15/yhteistyo-green-care-yritysten-kanssa-on-mahdollisuus-hyvinvointialueille/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/15/yhteistyo-green-care-yritysten-kanssa-on-mahdollisuus-hyvinvointialueille/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Visiting Author]]></dc:creator>
<pubDate>Wed, 15 Nov 2023 08:47:43 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[green care]]></category>
<category><![CDATA[hyvinvointialueet]]></category>
<category><![CDATA[sosiaali- ja terveyspalvelut]]></category>
<category><![CDATA[terveys]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3554</guid>
<description><![CDATA[Green Carella tarkoitetaan luontoon perustuvia vuorovaikutteisia toimintatapoja, joilla edistetään ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia ennaltaehkäisevänä tai kuntouttavana toimintana erityyppisissä ympäristöissä. Ympäristönä voi olla esimerkiksi metsä, puutarha tai maatila. Green Caren hyvinvointivaikutukset syntyvät yhtäaikaisesti luonnon elvyttävyyden, kokemuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Green Carea … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/15/yhteistyo-green-care-yritysten-kanssa-on-mahdollisuus-hyvinvointialueille/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3556" style="width: 274px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3556" class="size-medium wp-image-3556" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-264x300.jpg" alt="" width="264" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-264x300.jpg 264w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-901x1024.jpg 901w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-768x873.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-1351x1536.jpg 1351w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/ada2_blogi-1801x2048.jpg 1801w" sizes="(max-width: 264px) 100vw, 264px" /></a>Väitöskirjatutkija Ada Trogen.</div>
<div id="attachment_3557" style="width: 274px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3557" class="size-medium wp-image-3557" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-264x300.jpg" alt="" width="264" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-264x300.jpg 264w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-901x1024.jpg 901w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-768x873.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-1351x1536.jpg 1351w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/11/lahdesmaki1B-blogi-1801x2048.jpg 1801w" sizes="(max-width: 264px) 100vw, 264px" /></a>Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki.</div>
Green Carella tarkoitetaan luontoon perustuvia vuorovaikutteisia toimintatapoja, joilla edistetään ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia ennaltaehkäisevänä tai kuntouttavana toimintana erityyppisissä ympäristöissä. Ympäristönä voi olla esimerkiksi metsä, puutarha tai maatila.
Green Caren hyvinvointivaikutukset syntyvät yhtäaikaisesti luonnon elvyttävyyden, kokemuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Green Carea voi olla esimerkiksi perhetyö, jossa hyödynnetään luonnossa käsillä olevia elementtejä, kuten eläimiä ja hyönteisiä. Sitä voi olla myös esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien työskentely maatilan toimissa tai alpakkavierailut vanhusten palveluyksikössä.
Sosiaali- ja terveysalalla kokonaisvaltainen ja monimenetelmällinen lähestymistapa palveluiden tuottamiseen tarjoaa mahdollisuuden yksilön tarpeiden huomiointiin ja luonnon hoivaavan vaikutuksen hyödyntämiseen. Green Care -toiminnassa tulee luontoperustaisuuden, yhteisöllisyyden ja kokemuksellisuuden lisäksi toteutua ammatillisuus, tavoitteellisuus ja vastuullisuus.
Green Care on erityisesti maaseutujen hyvinvointialueille mahdollisuus, koska jos palveluiden hyödyntämisessä onnistutaan, tuloksena on kestävää hyvinvointia ja uusia vaihtoehtoja sekä valinnan mahdollisuuksia palveluita käyttäville asiakkaille.
Lisäksi Green Caren avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista sosiaali- ja terveysalalle arvoihin perustuvan työotteen kautta. Tämä kaikki vaikuttaa maaseudun pitovoimaan.
<blockquote>”Yrittäjiä tuntuu vaivaavan epätietoisuus siitä, miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa tulisi aloittaa.”</blockquote>
Epätietoisuutta yhteistyön aloittamisessa
Monelle Green Care -alan yrittäjälle hyvinvointialue näyttäytyy houkuttelevana ja haluttuna yhteistyökumppanina. Myös hyvinvointialueilla ollaan kiinnostuneita luontoperustaisista palveluista. Tästä huolimatta yrittäjiä tuntuu vaivaavan epätietoisuus siitä, miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa tulisi aloittaa ja miten Green Care -toimintaan hyvinvointialueilla suhtaudutaan.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa <a href="https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/innovations-of-green-economy-boosting-the-cooperation-of-public-a">”Vihreän talouden innovaatiot – Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (VITALI)”</a> -hankkeessa on pohdittu haasteita yhteistyön ja kumppanuuden synnyttämiseksi Green Care -alalla.
Laatumerkki takaa palveluiden korkean tason
Yhdistäessään uudenlaisia menetelmiä, toimialoja ja palveluntuottajia, voi Green Care -toiminta innovaatioille tyypilliseen tapaan herättää epäilyksiä siitä, mistä oikein on kyse – varsinkin kun toiminnan institutionalisoituminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita on vielä kesken.
Näitä epäilyksiä yritykset voivat hälventää ottamalla käyttöön laatumerkin, mikä on tehokas tapa viestiä ulkoisille sidosryhmille, kuten julkiselle sektorille, yrityksen ammattimaisuudesta ja laadusta.
Green Care -alalla on kehitetty kaksi laatumerkkiä, LuontoHoiva ja LuontoVoima, joiden kautta voidaan varmistua palvelun laadusta. Laatumerkityn yrityksen tuottamat palvelut sisältävät luontoperustaisen, yhteisöllisen ja kokemuksellisen palvelun, joka toteutetaan ammatillisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti. (1)
<blockquote>”Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten olisi hyödyllistä tutustua toimintaan käytännössä esimerkiksi vierailemalla yrityksissä.”</blockquote>
Vuoropuhelun lisäämisellä kohti yhteistä kehittämistä
Green Care -toiminnan lisääminen ja vahvistaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjontaa edellyttää molemminpuolista tiedon lisäämistä. Yrityksillä ei välttämättä ole tietoa siitä, miten julkinen sektori yhteistyökumppanina toimii ja miten esimerkiksi julkisiin hankintoihin osallistutaan. Tähän tarvitaan yrityksissä lisää osaamista.
Monelle pienelle yritykselle hyvinvointialue näyttäytyy liian suurena yhteistyökumppanina, mikä nostaa kynnystä ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveysalan toimijoihin. Hyvinvointialue on myös organisaationa uusi ja yrittäjät eivät tiedä, mihin tahoon heidän kannattaisi olla yhteydessä. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialueet lisäisivät mahdollisuuksia keskusteluun yritysten kanssa.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolella vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiselle on tarvetta. Monelle Green Care -konsepti on vielä vieras ja luontoperustainen toiminta tulisi integroida paremmin osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja, jolloin alan ammattilaiset kasvavat ymmärtämään ja tunnistamaan Green Care -toiminnan mahdollisuudet.
Teoreettisen tiedon ohella Green Care -toiminnan potentiaalin ymmärtämistä edesauttaa omakohtaisen kokemuksen saaminen toiminnasta. Siksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten olisi hyödyllistä tutustua toimintaan käytännössä esimerkiksi vierailemalla yrityksissä ja siten saamaan näkemyksen siitä, millaisille asiakkaille luontolähtöinen toiminta sopii parhaiten.
Kirjoittajat väitöskirjatutkija Ada Trogen ja vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki työskentelevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa <a href="https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/innovations-of-green-economy-boosting-the-cooperation-of-public-a">VITALI-hankkeessa</a>. 
<h3>1 – Vehmasto, E., Salonen, K., Ilmarinen, K. ym. Suomalainen Green Care: Green Care-toimintatavan käsikirja & LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatutyökirja. Luonnovarakeskus 2021. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-189-9">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-189-9</a></h3>
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F11%2F15%2Fyhteistyo-green-care-yritysten-kanssa-on-mahdollisuus-hyvinvointialueille%2F&linkname=Yhteisty%C3%B6%20Green%20Care%20-yritysten%20kanssa%20on%20mahdollisuus%20hyvinvointialueille" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F11%2F15%2Fyhteistyo-green-care-yritysten-kanssa-on-mahdollisuus-hyvinvointialueille%2F&linkname=Yhteisty%C3%B6%20Green%20Care%20-yritysten%20kanssa%20on%20mahdollisuus%20hyvinvointialueille" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/11/15/yhteistyo-green-care-yritysten-kanssa-on-mahdollisuus-hyvinvointialueille/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Rohkeasti maailmalle – Ruralia on hyvä paikka kansainvälistyä</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/10/17/rohkeasti-maailmalle-ruralia-on-hyva-paikka-kansainvalistya/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/10/17/rohkeasti-maailmalle-ruralia-on-hyva-paikka-kansainvalistya/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Sulevi J Riukulehto]]></dc:creator>
<pubDate>Tue, 17 Oct 2023 05:37:46 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[aluehistoria]]></category>
<category><![CDATA[kansainvälisyys]]></category>
<category><![CDATA[tutkijavierailut]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3537</guid>
<description><![CDATA[Olin kutsuttuna puhujana aluehistorian tutkijoiden ensimmäisessä maailmankongressissa, joka järjestettiin webinaarina syyskuussa 2023. Kaksipäiväistä tapahtumaa (ISRH 2023) isännöi eteläafrikkalainen North-Westin yliopisto. Osallistujia oli yli sata ja alustuksia kuultiin jokseenkin tasapainoisesti neljältä mantereelta, vaikka tapahtuman aikaikkuna oli hankala esimerkiksi japanilaisille ja kiusallisen … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/10/17/rohkeasti-maailmalle-ruralia-on-hyva-paikka-kansainvalistya/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-medium wp-image-3540" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-263x300.jpg" alt="" width="263" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-263x300.jpg 263w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-899x1024.jpg 899w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-768x875.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-1348x1536.jpg 1348w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevi-1797x2048.jpg 1797w" sizes="(max-width: 263px) 100vw, 263px" /></a>Olin kutsuttuna puhujana aluehistorian tutkijoiden ensimmäisessä maailmankongressissa, joka järjestettiin webinaarina syyskuussa 2023. Kaksipäiväistä tapahtumaa (ISRH 2023) isännöi eteläafrikkalainen North-Westin yliopisto.
Osallistujia oli yli sata ja alustuksia kuultiin jokseenkin tasapainoisesti neljältä mantereelta, vaikka tapahtuman aikaikkuna oli hankala esimerkiksi japanilaisille ja kiusallisen epäedullinen amerikkalaisille.
Tämä on aidosti globaalien verkkotapahtumien varjopuoli: lauteille voi joutua keskellä yötä. Mutta nousevathan penkkiurheilijatkin ruudun ääreen tarvittaessa vaikka pikkutunneilla. Itse olen valmis epämukavuuksiin, sillä ISRH on vähän kuin oma lapsi: osa tutkimusryhmäni kansainvälistä perhettä.
<h2>Tiede on kansainvälistä</h2>
Kansainvälisyys on tieteentekijän perusominaisuuksia: On seurattava ulkomaista kirjallisuutta. Kongressit, hankkeet ja verkostot ylittävät kansallisuuksien rajat. Käydään tutkijavaihdossa ja otetaan vastaan vieraita. Tutkimuskohteet, aiheet ja ilmiöt noudattavat harvoin valtiollisia rajoja.
Ruralia-instituutin tärkein kansainvälistymistyökalu on oma vaihto-ohjelma, <a href="https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/tutkimus/visiting-scholar-programme">Ruralia Visiting Scholar</a>. Sen avulla työyhteisömme vieraaksi on vuodesta 2011 otettu tähän mennessä ainakin 44 kollegaa, yleensä noin kuukauden jaksolle. Osa on ollut vanhoja tuttuja. Jotkut ovat tienneet Ruraliasta, vaikka meillä ei ole ollut heihin yhteyttä. Joukkoon mahtuu myös villejä kortteja: vierailijan kiinnostus on virinnyt hakuilmoituksesta tai silkasta uteliaisuudesta.
Kaikki kontaktit eivät johda pitkälle, mutta joskus tuloksena on elävä ja monipuolinen yhteistyö. Omat kokemukseni aluehistorian parista ovat kannustavia.
<div id="attachment_3546" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3546" class="size-large wp-image-3546" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-1024x462.jpg" alt="Nainen seisoo hallin ylätasanteella. Taustalla hallissa näkyy kymmeniä erivärisiä vanhoja traktoreita." width="584" height="263" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-1024x462.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-300x135.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-768x346.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-1536x692.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-2048x923.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/deryanizam-500x225.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Sosiologian professori Derya Nizam Izmirin taloustieteellisestä yliopistosta Turkista on viimeisin vieraamme. Hän keräsi aineistoa muun muassa Nurmon traktorimuseossa syksyllä 2023. Kuva: Sulevi Riukulehto.</div>
<h2>Kansainvälisyys sopii aluehistoriaan</h2>
Aluehistorialla tarkoitetaan kaikkea sellaista historian tutkimusta, jossa tilallisuudella on olennainen merkitys ja jossa alue tarkoittaa jotakin muuta kuin (kansallis-)valtiota. Mittakaava voi siis vaihdella paikallisyhteisöistä kansainvälisiin suuralueisiin asti.
Harvoin aluehistorialla tarkoitetaan paikallishistoriaa eikä koskaan kansallista historiankirjoitusta. Kun valtioille ei anneta erityisasemaa, tutkimus avartuu sekä mikrotasolle että valtiolliset rajat ylittäviin kansainvälisiin ilmiöihin.
Aluehistoria ei ole eriytynyt omaksi tieteenalaksi eikä se sellaiseksi pyrikään. Alueita tullaan vastakin tutkimaan historian perinteisillä osa-alueilla. Omat aluehistorian tutkimusinstituutiot ovat kuitenkin vahvistumassa, ja tähän myös Ruralian kansainvälisellä työllä on ollut oma osuutensa.
<a href="https://isrh.org/">International Society for Regional History (ISRH)</a>, on juuri toimintansa aloittanut aluehistorian tieteellinen seura, joka on järjestäytymässä myös aluetieteen maailmanjärjestön, <a href="https://www.regionalstudies.org/">Regional Studies Associationin (RSA)</a>, verkostokumppaniksi. Julkaisuyhteistyö on avattu arvostetun brittiläisen tiedekustantajan Taylor & Francisin kanssa. Uusi lehti, <a href="https://www.tandfonline.com/journals/yjrl21">Histories of People and Place</a>, lähtee nöyrästi Julkaisufoorumin alimmalta portaalta.
Ruralia-instituutti on ollut tärkeä solmukohta aluehistorian järjestäytymisessä. Voi jopa sanoa, että ISRH on syntynyt Ruralian verkostoista. Ohjausryhmän seitsemästä jäsenestä kolme on ollut Ruraliassa vierailevana tutkijana. Yksi heistä on seuran puheenjohtaja, North-Westin yliopiston (NWU) aluehistorian professori Elize S. Van Eeden.
<div id="attachment_3549" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3549" class="size-large wp-image-3549" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-1024x462.jpg" alt="Kolme ihmistä istuu ravintolan terassilla ulkona ja katsoo kameraan. Taustalla näkyy muita ravintolan pöytiä ja leveät kiviportaat." width="584" height="263" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-1024x462.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-300x135.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-768x346.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-1536x692.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-2048x923.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/sulevinblogi_yhteiskuva-500x225.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Kansainvälisen aluehistorian järjestön ISRH:n puheenjohtaja professori Elize S. Van Eeden North-Westin yliopistosta, varapuheenjohtaja Sulevi Riukulehto ja ohjausryhmän jäsen professori Marijn Molema Groningenin yliopistosta RSA:n maailmankongressin yhteydessä järjestetyssä aluehistorian tutkijatapaamisessa Ljubljanassa kesäkuussa 2023. Kuva: Sulevi Riukulehto.</div>
<h2>Yhteyksiä Etelä-Afrikkaan</h2>
Yhteistyö Van Eedenin kanssa alkoi vuonna 2014 aluetieteen maailmankongressiin (RSA 2014) järjestämästäni aluehistorian työryhmästä. Afrikkalainen kollega innostui hakuilmoituksesta siinä määrin, että etsi käsiinsä aiempia julkaisujani. Hän oli yksi kirjoittajista, kun toimitin tapaamisen tuotoksista kirjan <a href="https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/between-time-and-space">Between Time and Space</a> (CSP 2015).
Seurasivat kuukauden pituiset tutkijavierailut puolin ja toisin. Niihin sisältyi muun muassa luentoja, hankesuunnittelua, kirjoitus- ja kenttätyöjaksoja sekä jatko-opiskelijoiden kirjoitusleiri.
North-Westin yliopisto vahvisti yhteistyötämme nimittämällä minut sosiaalisen transformaation ylimääräiseksi professoriksi vuonna 2018. Nyt menossa on toinen 3-vuotiskausi. Se on tuonut mukanaan arviointitehtäviä afrikkalaisissa lehdissä ja rahoitusorganisaatioissa.
<div id="attachment_3550" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3550" class="size-large wp-image-3550" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-1024x462.jpg" alt="Henkilöitä seisoo selin kameraan eteläafrikkalaisella maaseudulla kaivamassa kultaa. Yksi henkilö haastattelee kullankaivajia." width="584" height="263" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-1024x462.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-300x135.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-768x346.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-1536x692.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-2048x923.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/10/afrikkakuva-500x225.jpg 500w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>DoLE-hankkeessa tutkitaan paikallisyhteisöjen ja yritysten kohtalonyhteyttä maaseudulla. Aineistoja on kerätty muun muassa eteläafrikkalaisessa kaivosyhteisössä, Merafongissa. Keskellä paljain kasvoin siniasuinen tutkimusavustaja, muut henkilöt ovat laittomia kullankaivajia. Kuva: Sulevi Riukulehto.</div>
Yhteistyöstä on syntynyt ainakin kuusi yhteistä kongressiesitelmää, viisi tieteellistä artikkelia ja yksi suomenkielinen tutkimusraportti (<a href="https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/72ecd580-7e9a-4e8e-8613-48c270a8ee0d/content">Kaiken takana kaivos. Merafongin kotiseutukeskustelut Etelä-Afrikassa, 2020</a>) NWU on ollut avustajana kahdessa Ruralian hankehakemuksessa, joista toinen (Yritysten ja paikallisyhteisöjen kohtalonyhteys, DoLE, päätös numero 333447) sai Suomen Akatemian rahoituksen vuonna 2020. <a href="https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/the-dynamics-of-localities-and-enterprises-dole">Hankkeessa</a> tutkitaan myös eteläafrikkalaisia kaivosyhteisöjä.
Kenties vaikuttavinta Ruralian ja North-Westin yhteistyö on kuitenkin ollut aluehistorian järjestössä, ISRH:ssa, johon olen osallistunut alusta lähtien. Seuraava aluehistorian maailmankongressi järjestetään ensi marraskuussa Jawaharlal Nehru -yliopistossa New Delhissä, ja alustavan suunnitelman mukaan Suomessa tavataan vuonna 2026.
Kirjoittaja Sulevi Riukulehto on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja.
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F10%2F17%2Frohkeasti-maailmalle-ruralia-on-hyva-paikka-kansainvalistya%2F&linkname=Rohkeasti%20maailmalle%20%E2%80%93%20Ruralia%20on%20hyv%C3%A4%20paikka%20kansainv%C3%A4listy%C3%A4" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F10%2F17%2Frohkeasti-maailmalle-ruralia-on-hyva-paikka-kansainvalistya%2F&linkname=Rohkeasti%20maailmalle%20%E2%80%93%20Ruralia%20on%20hyv%C3%A4%20paikka%20kansainv%C3%A4listy%C3%A4" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/10/17/rohkeasti-maailmalle-ruralia-on-hyva-paikka-kansainvalistya/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Lähiruokatiedon äärellä</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/09/27/lahiruokatiedon-aarella/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/09/27/lahiruokatiedon-aarella/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Päivi Töyli]]></dc:creator>
<pubDate>Wed, 27 Sep 2023 09:57:59 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Luomu, luonnonvarat ja elintarviketuotanto]]></category>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[Yrittäjyys maaseudulla]]></category>
<category><![CDATA[lähiruoka]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3523</guid>
<description><![CDATA[Vuonna 2007 kokoontui kahdeksan hengen työryhmä pohtimaan, mikä auttaisi sekä ruoka-alan ammattilaisia että kuluttajia löytämään paremmin pientuottajien tuotteita. Tärkeimmäksi asiaksi nousi, että tieto olisi löydettävissä jostakin helposti ja avoimesti. Ryhmä päätyi siihen, että luodaan verkkosivut, joille kerätään yritystietoa eri alueilta. … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/09/27/lahiruokatiedon-aarella/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3528" style="width: 235px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-scaled.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3528" class="size-medium wp-image-3528" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-225x300.jpg" alt="" width="225" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-225x300.jpg 225w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-768x1024.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-1152x1536.jpg 1152w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-1536x2048.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/PaiviToyli_bw-scaled.jpg 1920w" sizes="(max-width: 225px) 100vw, 225px" /></a>Päivi Töyli toimii Ruralia-instituutissa projektipäällikkönä Seinäjoella.</div>
Vuonna 2007 kokoontui kahdeksan hengen työryhmä pohtimaan, mikä auttaisi sekä ruoka-alan ammattilaisia että kuluttajia löytämään paremmin pientuottajien tuotteita. Tärkeimmäksi asiaksi nousi, että tieto olisi löydettävissä jostakin helposti ja avoimesti.
Ryhmä päätyi siihen, että luodaan verkkosivut, joille kerätään yritystietoa eri alueilta. Aikaisemmin tietoa oli jaettu lähinnä painettujen tuotekatalogien avulla, ja ne olivat hyvin paikallisia ja tietojen päivittäminen oli hidasta.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi-teemaryhmä julkaisi vuonna 2006 strategian ”Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen – valtakunnallinen strategia vuosille 2007-2013”. Sen viitoittamana teemaryhmä loi yhteistyössä laajan verkoston kanssa viestinnän tueksi elintarvikealan pienyrittäjyyden ydinviestin: ”Aitoja makuja”. Tämän ydinviestin ympärille muodostuikin pitkäkestoinen koti lähiruokaviestinnälle.
Ruoka-Suomi-teemaryhmän kautta oli olemassa maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien verkosto. Siksi nähtiin hyväksi, että oman alueensa parhaiten tuntevat asiantuntijat vastaavat verkkosivuille laitettavan yritystiedon lisäämisestä ja päivityksestä.
Tekeminen on silloin koordinoidumpaa ja paikallisten yritysten on helpompaa ottaa yhteyttä jo ennestään tuttuun ja lähellä olevaan henkilöön. Maakunnallista yhteyshenkilöistä muotoutui yhä voimissaan oleva Aitoja makuja -verkosto.
<blockquote>Kyllä ostaisin paikallisten yritysten tuotteita, mutta mistä niitä löydän?</blockquote>
<a href="https://aitojamakuja.fi/">Aitojamakuja.fi</a> avattiin 30.9.2008 ja silloin sivustolla oli noin 500 yrityksen tiedot. Nyt, kun juhlistamme sivuston 15-vuotispäivää, hakupalvelusta löytyy noin 2200 yrityksen tiedot. Sivusto luotiin juuri oikeaan aikaan, sillä lähiruoka lähti nousukiitoon vuonna 2010 ja yritystiedolle ilmeni suuri tarve. Muutaman vuoden sisällä vahvistui ajatus siitä, että sivusto toimisi hakupalvelun ohella lähiruokaan liittyvän tiedon kokoajana.
Elintarvikealan kehittämistoiminta kytkeytyy tiiviisti yritysten kehittämiseen, joten yrittäjille luotiin oma alasivu, jonne kerättiin ennen kaikkea heille suunnattuja oppaita, ohjeita ja vinkkejä. Sivustolla on tietoa myös lähiruoka-alan hanketoiminnasta ja alan tutkimustiedosta. Erittäin hyödylliseksi sidosryhmän piirissä on koettu Aitoja makuja -tapahtumakalenteri, jonne kerätään kattavasti ruoka-alaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilta Suomea.
<div id="attachment_3530" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am.png"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3530" class="size-large wp-image-3530" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am-1024x586.png" alt="Kuvakaappaus verkkosivusta, jonka keskellä on iso kuva, jossa rypytetään rönttösiä." width="584" height="334" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am-1024x586.png 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am-300x172.png 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am-768x440.png 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am-500x286.png 500w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/uusin-am.png 1380w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Aitoja makuja -verkkosivu nykymuodossaan.</div>
<blockquote>Aitojamakuja.fi on kotipesä REKO- ja nimisuojatiedolle. </blockquote>
Heti alkuvuosina oli selvää, että viestinnän tueksi ja tiedonlevittämiseksi tarvitaan toimia, joten Turun yliopiston Brahea-keskus haki ja toteutti valtakunnallisia Aitoja makuja -hankkeita maaseutuohjelman rahoituksella. Hankkeiden puitteissa kehitettiin sivuston sisältöä ja tehtiin monipuolista viestintää tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Sivuston rakennetta ja ilmettä on uudistettu vuosien saatossa useamman kerran. Alun vaaleanpunaisesta värimaailmasta siirryttiin hyvin äkkiä sinivalkoiseen, jota myöhemmin täydennettiin vihreällä.
<blockquote>Yksi kantava ajatus koko ajan on ollut, että pidetään tietty yhtenäisyys Aitoja makuja -ilmeessä, jotta siitäkin saadaan viestintään toistuvuutta ja tunnettuutta.
 </blockquote>
<div id="attachment_3534" style="width: 594px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3534" class="size-large wp-image-3534" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-1024x722.jpg" alt="" width="584" height="412" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-1024x722.jpg 1024w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-300x211.jpg 300w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-768x541.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-1536x1083.jpg 1536w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-2048x1444.jpg 2048w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/09/A5_kortti-426x300.jpg 426w" sizes="(max-width: 584px) 100vw, 584px" /></a>Sivusto otti ensiaskeliaan tämännäköisenä.</div>
Aitojamakuja.fi-sivuston viestintä laajeni myös sosiaalisen median kanaviin ja ensimmäisenä otettiin käyttöön Facebook-sivut. Myöhemmin tiedonvälittämisen kanaviksi tulivat myös <a href="https://twitter.com/Aitojamakuja">X</a> (ent. Twitter), <a href="https://www.instagram.com/aitojamakuja/">Instagram</a> ja oma <a href="https://www.youtube.com/@Aitojamakujafi">YouTube-kanava</a>. Samaa linjaa noudattaen Ruoka-Suomi-tiedotuslehti muuttui nimeltään <a href="https://aitojamakujalehti.fi/">Aitoja makuja -lehdeksi</a> vuonna 2018.
Edellä mainittuna vuonna yhdistettiin lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden kehittämistoiminnan koordinointi valtakunnallisella tasolla <a href="https://aitojamakuja.fi/ruokasektorin-koordinaatiohanke/">Ruokasektorin koordinaatioksi</a>. Luomulla ja luonnontuotteilla on myös omat viestintäkanavansa (<a href="https://luomu.fi/">luomu.fi</a> ja <a href="https://www.aitoluonto.fi/">aitoluonto.fi</a>), mutta aitojamakuja.fi toimii hankkeen yhteisenä tiedotuskanavana ja se on edelleen myös lähiruoan tietolähde. Yhdistävänä tekijänä lähiruoalla, luomulla ja luonnontuotteilla on muun muassa pienyrittäjyys ja sitä kautta paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen.
Nyt on aika juhlia ja tehdään se nauttimalla paikallista ruokaa ja juomaa. Aika näyttää, millaiseen suuntaan teini-ikäinen aitojamakuja.fi tästä jatkaa.
Kirjoittaja on ollut mukana luomassa aitojamakuja.fi-sivustoa sen alkuhetkistä lähtien. Nykyisin hän koordinoi Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ruokaketjuhankkeista.
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F09%2F27%2Flahiruokatiedon-aarella%2F&linkname=L%C3%A4hiruokatiedon%20%C3%A4%C3%A4rell%C3%A4" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F09%2F27%2Flahiruokatiedon-aarella%2F&linkname=L%C3%A4hiruokatiedon%20%C3%A4%C3%A4rell%C3%A4" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/09/27/lahiruokatiedon-aarella/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Countdown to InnoFood – the international event where food innovators, entrepreneurs and researchers meet</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/08/16/countdown-to-innofood-the-international-event-where-food-innovators-entrepreneurs-and-researchers-meet/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/08/16/countdown-to-innofood-the-international-event-where-food-innovators-entrepreneurs-and-researchers-meet/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Silvia Gaiani]]></dc:creator>
<pubDate>Wed, 16 Aug 2023 09:42:51 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Luomu, luonnonvarat ja elintarviketuotanto]]></category>
<category><![CDATA[Maaseutu ja aluekehitys]]></category>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3514</guid>
<description><![CDATA[How does the future of food look like? What is the role that food entrepreneurs can play in shaping it? What is South Ostrobothnia currently doing to support food innovations that combine sustainability with high quality nutrition? These are just … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/08/16/countdown-to-innofood-the-international-event-where-food-innovators-entrepreneurs-and-researchers-meet/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3515" style="width: 270px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3515" class="wp-image-3515 size-medium" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw-260x300.jpg" alt="" width="260" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw-260x300.jpg 260w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/08/Ruralia-Silvia-Gaiani_bw.jpg 459w" sizes="(max-width: 260px) 100vw, 260px" /></a>Silvia Gaiani.</div>
How does the future of food look like? What is the role that food entrepreneurs can play in shaping it? What is South Ostrobothnia currently doing to support food innovations that combine sustainability with high quality nutrition?
These are just some of the questions that will be at the center of the <a href="https://www.helsinki.fi/en/ruralia-institute/innofood">InnoFood event</a>, taking place in Seinäjoki (Frami) on the 7th and 8th of September 2023 for the second time.
The event is organized by Ruralia Institute which is sponsoring it in collaboration with the University Consortium of Seinäjoki and the Regional Council of South Ostrobothnia.
Partners are a number of national and international organizations, including Into Seinäjoki, FIBAN (Finnish Business Angels Network), Viikki Food Design Factory, Agriventure Finland, Concilio Oy and Kirkenes Innovation Festival in Norway. InnoFood will be part of the <a href="https://7735905.hs-sites.com/fooddays">Food Days</a>, organized by RDI Institutions in South Ostrobothnia.
The idea of the event came at the end of 2021 when, while doing research on food entrepreneurship and innovations in South Ostrobothnia and interviewing entrepreneurs, I understood that – despite a thriving regional food economy – food start-ups were having a hard time in being established and innovations were happening at a slow speed.
Therefore, I started to think how to possibly contribute to spread and enhance a start-up culture in South Ostrobothnia and attract an international community for cross contamination and exchange of ideas: there was (and still there is) a strong need for the food supply stakeholders to meet, for researchers to discuss project ideas with food companies and for food entrepreneurs to meet with investors and business developers.
Thanks to the support of UCS and Tampere University, <a href="https://www.helsinki.fi/en/news/economics/innovation-and-start-days-seinajoki-4-5102022">a first edition of the event</a> took place in 2022, with a great regional and international participation. This year InnoFood will be even more international, with a strong focus on the Nordic countries and Finland and with a day completely devoted to start-ups promotion.
The event is expected to be a disruptive happening with the main aims to inspire, promote brainstorming and networking, give place to new business initiatives and enhance the Finnish food ecosystem. The event is expected to give place to collaborations among different businesses (large companies, SMEs and start-ups) and between research and potential start-ups.
South Ostrobothnia food ecosystem will be at the centre of an interesting panel conversation that will involve major national and regional stakeholders and will discuss about regional food strategies, the smart food sector renewal and how to promote regional food start-ups.
At the end of the first day, a photo exhibition about the connection between food and different people (farmers, students, entrepreneurs) organized by Katja Juhola with photos taken by Fabio Scito during the <a href="https://iseasfinland.com/">ISEAS project</a>, will be shown. The exhibition will represent an additionally mean to think about the future of food and make the audience reflect on the meaning of food.
InnoFood will also serve as a barometer to monitor changes and advancements in the food innovation ecosystem – not only in Finland but in the Nordic countries and Europe –, will respond to the skills needs of the labour market and will attract international, national, regional experts, food start ups and companies in a stimulating and enriching environment.
The event – unique its format and content – is free of charge and only requires <a href="https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/124268/lomake.html">registration</a>. It will be opened by Jaakko Kiiskilä, Mayor of Seinäjoki.
Speakers include Paul Iske, Professor of Open Innovation & Business Venturing at the School of Business and Economics of Maastricht University and founder of the Institute for Brilliant Failures, Jan Ameri, Executive Chairman of ArcticStartup and Arctic15, Nima Sophia Tisdall, co-founder of Blue Lobster in Denmark and investor, Jonathan Eng, Project Leader for Healthy and Sustainable Food Systems at the Nordic Council of Ministers, Sara Roversi, founder of the Future Food Institute in Italy, Laura Forsman, Manager at Viikki Food Design Factory, Elena Inguglia, Business developer at Helsinki Innovation Services, Maja Kruuse, founder of ICE Innovation Festival in Kirkenes, Norway and many others.
Please check <a href="https://www.helsinki.fi/en/ruralia-institute/innofood">the event webpage</a>!
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F08%2F16%2Fcountdown-to-innofood-the-international-event-where-food-innovators-entrepreneurs-and-researchers-meet%2F&linkname=Countdown%20to%20InnoFood%20%E2%80%93%20the%20international%20event%20where%20food%20innovators%2C%20entrepreneurs%20and%20researchers%20meet" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F08%2F16%2Fcountdown-to-innofood-the-international-event-where-food-innovators-entrepreneurs-and-researchers-meet%2F&linkname=Countdown%20to%20InnoFood%20%E2%80%93%20the%20international%20event%20where%20food%20innovators%2C%20entrepreneurs%20and%20researchers%20meet" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/08/16/countdown-to-innofood-the-international-event-where-food-innovators-entrepreneurs-and-researchers-meet/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
<item>
<title>Maisteriopiskelijat verkostoituvat syksyllä lakeuksilla</title>
<link>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/07/03/maisteriopiskelijat-verkostoituvat-syksylla-lakeuksilla/</link>
<comments>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/07/03/maisteriopiskelijat-verkostoituvat-syksylla-lakeuksilla/#respond</comments>
<dc:creator><![CDATA[Katja H Perttu]]></dc:creator>
<pubDate>Mon, 03 Jul 2023 12:50:04 +0000</pubDate>
<category><![CDATA[Ruralia-instituutti]]></category>
<category><![CDATA[Etelä-Pohjanmaa]]></category>
<category><![CDATA[koulutus]]></category>
<category><![CDATA[ruoka]]></category>
<guid isPermaLink="false">https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/?p=3510</guid>
<description><![CDATA[”Ajattele, siitä on jo 10 vuotta kun tutustuimme Etelä-Pohjanmaalla Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoissa! Sinä opiskelit neljättä vuotta kauppatieteitä Vaasan yliopistossa ja minä neljättä vuotta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Ilman niitä opintoja emme olisi varmaan koskaan tavanneet tai työskentelisi nykyisissä työtehtävissämme saati … <a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/07/03/maisteriopiskelijat-verkostoituvat-syksylla-lakeuksilla/">Lue loppuun →</a>]]></description>
<content:encoded><![CDATA[<div id="attachment_3511" style="width: 259px" class="wp-caption alignleft"><a href="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3511" class="size-medium wp-image-3511" src="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja-249x300.jpg" alt="" width="249" height="300" srcset="https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja-249x300.jpg 249w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja-849x1024.jpg 849w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja-768x927.jpg 768w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja-1273x1536.jpg 1273w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja-1697x2048.jpg 1697w, https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2023/07/katja.jpg 1727w" sizes="(max-width: 249px) 100vw, 249px" /></a>Katja Perttu.</div>
”Ajattele, siitä on jo 10 vuotta kun tutustuimme Etelä-Pohjanmaalla Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoissa! Sinä opiskelit neljättä vuotta kauppatieteitä Vaasan yliopistossa ja minä neljättä vuotta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. 
Ilman niitä opintoja emme olisi varmaan koskaan tavanneet tai työskentelisi nykyisissä työtehtävissämme saati omaisi niitä verkostoja, joita meillä tänään on. Ihan mahtavaa, että järjestivät täällä tämän alumnitapaamisenkin. Nythän meitä on täällä jo useampi sata henkilöä paikalla.” 
Suurin piirtein tällaista opiskelijakokemusta lähdettiin tavoittelemaan muutama vuosi sitten, kun <a href="https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/opetus/kestavan-ruokaliiketoiminnan-opintokokonaisuus-15-op">Kestävän ruokaliiketoiminnan opintojen</a> suunnittelu käynnistyi Helsingin ja Vaasan yliopistojen yhteistyönä. Nyt suunnittelutyö on vihdoin siinä vaiheessa, että opinnot käynnistyvät tulevana syksynä. Viimeisiä käytännön järjestelyjä hiotaan vielä ennen kesälomia, mutta muuten alkaa olla kaikki valmiina ottamaan uudet opiskelijat vastaan.
<blockquote>”Jokainen opintojakso sisältää yhden lähijakson Etelä-Pohjanmaalla, mikä tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua alueen ruokaketjuun.”</blockquote>
Opintoihin tavoitellaan noin kolmeakymmentä Helsingin ja Vaasan yliopiston maisterivaiheen opiskelijaa, jotka pääsevät pilotoimaan nämä uudet opinnot. Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoissa yhdistyvät Helsingin yliopiston ruoka- ja kestävyysasiantuntemus sekä Vaasan yliopiston liiketoimintaosaaminen. Opintokokonaisuus tarjoaa kolme täysin uutta opintojaksoa, jotka käsittelevät innovatiivista kestävyyden johtamista, kestävyyslähtöistä kuluttajamarkkinointia ja monimuotoista ruokataloutta.
Yksi opintojen erikoisuuksista on, että jokainen opintojakso sisältää yhden lähijakson Etelä-Pohjanmaalla, mikä tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua alueen ruokaketjuun. Etelä-Pohjanmaa on vahva ruokamaakunta, josta alan toimijoita löytyy runsaasti. Useat näistä toimijoista ovat myös aktiivisesti lähteneet mukaan yhteistyökumppaniksi opintoihin. Opiskelijat tulevat tekemään muun muassa oppimistehtäviä ja yritysvierailuja näihin yrityksiin.
Ruoka-alan yritykset tarvitsevat yhä enemmän innovatiivisia ja osaavia työntekijöitä vastaamaan kestävyysmurroksen aiheuttamiin haasteisiin ja tähän tarpeeseen opinnoilla pyritään omalta osaltaan vastaamaan. Opintojen tavoitteena on myös kasvattaa alueen tunnettuutta niin Vaasan kuin Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa ja sitä kautta myös lisätä Etelä-Pohjanmaan kiinnostavuutta mahdollisena tulevana työpaikkakuntana.
Näillä opinnoilla haluamme yliopistokeskuksen tutkimus- ja koulutusstrategian mukaisesti lisätä alueelle vetovoimaista yliopistokoulutusta, laajentaa ja syventää vuorovaikutusverkostoja eri toimijoiden välillä, panostaa digitaalisiin opiskelumahdollisuuksiin, edistää tutkinto-opiskelijoiden ristiinopiskelumahdollisuuksia ja luoda jatkuvaa yritysyhteistyön toimintamallia. Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnot ovat loistava esimerkki yliopistojen välisestä yhteistyöstä, jota peräänkuulutetaan myös uudessa hallitusohjelmassa.
Vaikka alkava koulutus vastaakin moniin kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin, on kaiken keskiössä kuitenkin yksittäinen opiskelija. Hänelle haluamme tulevana lukuvuonna luoda unohtumattomia oppimiskokemuksia, joita muistella vielä vuosienkin kuluttua. Opintojen syyskuisella kick-off-jaksolla tarjolla onkin jo monenmoista asiantuntijapaneelista maatilamajoitukseen, kokkikoulusta yritysvierailuun. Sitä odotellessa…
Hyvää kesää!
Kirjoittaja on Ruralia-instituutin koulutuspäällikkö. Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoista voit lukea lisää instituutin verkkosivuilta <a href="https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/opetus/kestavan-ruokaliiketoiminnan-opintokokonaisuus-15-op">täältä</a>.
<a class="a2a_button_facebook" href="https://www.addtoany.com/add_to/facebook?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F07%2F03%2Fmaisteriopiskelijat-verkostoituvat-syksylla-lakeuksilla%2F&linkname=Maisteriopiskelijat%20verkostoituvat%20syksyll%C3%A4%20lakeuksilla" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a><a class="a2a_button_twitter" href="https://www.addtoany.com/add_to/twitter?linkurl=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fhy-ruralia%2F2023%2F07%2F03%2Fmaisteriopiskelijat-verkostoituvat-syksylla-lakeuksilla%2F&linkname=Maisteriopiskelijat%20verkostoituvat%20syksyll%C3%A4%20lakeuksilla" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank"></a>]]></content:encoded>
<wfw:commentRss>https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2023/07/03/maisteriopiskelijat-verkostoituvat-syksylla-lakeuksilla/feed/</wfw:commentRss>
<slash:comments>0</slash:comments>
</item>
</channel>
</rss>

If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:

Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):

<a href="http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=http%3A//blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/feed/"><img src="valid-rss-rogers.png" alt="[Valid RSS]" title="Validate my RSS feed" /></a>

If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:

http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=http%3A//blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/feed/

Home · About · News · Docs · Terms