![[Valid RSS]](images/valid-rss-rogers.png "Valid RSS")
This is a valid RSS feed.
This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.
<?xml version="1.0"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"><channel> <title>Uutiset - Apteekki</title> <link>https://www.apteekki.fi</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description> <language>fi</language> <pubDate>Wed, 24 Apr 2024 10:05:34 +0300</pubDate> <lastBuildDate>Tue, 23 Apr 2024 07:53:00 +0300</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>Säännöllinen liikunta parantaa unta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/saannollinen-liikunta-parantaa-unta.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan 2-3 kertaa viikossa liikuntaa harrastavat kärsivät selvästi vähemmän unettomuudesta kuin liikkumattomat.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Liikuntaa 2–3 kertaa viikossa harrastavat säästyvät unettomuudelta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 4 400 miestä ja naista yhdeksästä Euroopan maasta.</p><p>Osallistujien fyysistä aktiivisuutta arvioitiin vuosina 1998–2000 ja unta ja uniongelmia kymmenen vuotta myöhemmin.</p><p>Osallistujista 37 prosenttia oli fyysisesti passiivisia koko kymmenvuotisen seurannan ajan, 18 prosenttia alkoi harrastaa liikuntaa, 20 prosenttia lopetti liikunnan ja 25 prosenttia harrasti liikuntaa 2–3 kertaa viikossa koko seurannan ajan.</p><p>Liikuntaa säännöllisesti harrastavat kärsivät nukahtamisvaikeuksista 42 prosenttia harvemmin ja unettomuudesta 22 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät liikkuneet 2–3 kertaa viikossa. Tämä havaittiin riippumatta iästä, sukupuolesta, painoindeksistä ja tupakoinnista.</p><p>Runsaasti liikkuvat nukkuivat usein 6–9-tuntisia yöunia ja heidän joukossaan oli selvästi vähemmän sekä alle 6-tuntisia että yli 9-tuntisia yöunia nukkuvia. Myös liikuntaa seurannan aikana lisänneet nukkuivat muita todennäköisemmin 6–9 tuntia yössä.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bmjopen-2022-067197" target="_blank">BMJ Open -lehdessä</a>, ja ne vahvistavat näyttöä liikunnan suotuisista univaikutuksista. Ne viittaavat myös siihen, että hyödyt saa todennäköisimmin, jos liikunta on säännöllistä ja pysyvä osa elämää.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 23 Apr 2024 07:53:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">fdfaee4054a57b5e78b476303743f15f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uni_ist_20684_15355-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uni_ist_20684_15355-1.jpg" length="139423" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Triptaanit turvallisia perusterveille</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/triptaanit-turvallisia-perusterveille.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan paljon käytetyt triptaani-migreenilääkkeet ovat varsin turvallisia. Sydänsairaille niitä ei kuitenkaan suositella.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Triptaanit ovat paljon käytettyjä migreenilääkkeitä, mutta niiden turvallisuudesta on esitetty epäilyksiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella muuten terveille potilaille triptaanit ovat varsin turvallisia, mutta ne voivat altistaa aivo- ja sydäninfarkteille, jos potilas on suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.</p><p><a href="https://doi.org/10.1001/jamaneurol.2023.5549" target="_blank">JAMA Neurology -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 430 000 hiljattain triptaanilääkityksen aloittaneen tanskalaisen rekisteritietoihin.</p><p>Tulosten perusteella potilaan riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin suureni pian triptaanilääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta käytännössä riski oli hyvin vähäinen ja koski pääasiassa potilaita, joilla oli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä entuudestaan. Tässä potilasaineistossa triptaanit aiheuttivat vain yhden sairastumisen jokaista 30 000 lääkityksen aloittanutta kohden, mutta luku voi vaihdella potilaan muun terveydentilan mukaan.</p><p>Tulokset viittaavat siihen, että triptaanilääkityksen aloittaminen liittyy ohimenevään aivo- ja sydäninfarktiriskin suurentumiseen, mutta käytännössä sairastumiset ovat hyvin harvinaisia.</p><p>Triptaanien käyttöä tulisi silti mieluiten välttää, jos potilas sairastaa sepelvaltimotautia tai on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Jos migreenipotilaalla ei ole merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, lääkitykset ovat turvallisia.</p><p>Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 17 Apr 2024 09:54:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">4eb9482ebe098853211184841984a138</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tabletti_kadessa_istock-1155911468.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tabletti_kadessa_istock-1155911468.jpg" length="118952" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paikallaanolo-kuormittaa-nuoren-sydanta.html</link> <description>Vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti. Tuore tutkimus korostaa liikunnan tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydänvaivojen ennaltaehkäisemiseksi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tuore tutkimus osoittaa, että runsas paikallaanolo ja vähäinen reipas liikunta lapsuudesta saakka heijastuivat suurempaan sydämen kuormittumiseen nuoruudessa. Sydämen kuormitus on erityisen korkea niillä nuorilla, joilla rasittavan liikunnan määrä oli alhainen lapsesta alkaen.</p><p>Runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä myös suurempaan koko kehon rasvaprosenttiin. Kehon rasvaprosentti selitti osan paikoillaanolon, liikunnan määrän ja sydämen työkuorman välisistä yhteyksistä. </p><p>Tulokset korostavat erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämisen, paikoillaanolon vähentämisen ja ylipainon ennaltaehkäisyn tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.</p><p>- Nuoret viettävät paikoillaan yhdeksän tuntia päivässä ja vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. Nämä ovat huolestuttavia lukuja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti <strong>Eero Haapala </strong>Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.</p><p>- Runsaan ja päivittäisen reippaan ja rasittavan liikkumisen tulisi olla normaali osa lapsuutta ja nuoruutta sydämen terveyden, mutta myös yleisen hyvinvoinnin kannalta.</p><p><em>Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 153 nuoren paikoillaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Sydämen toimintaa ja kuormittumista mitattiin nuoruusiässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa sydän- ja verisuonisairauksiin keskittyvässä <a href="https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/JAHA.123.031837?rfr_dat=cr_pub++0pubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org" target="_blank">Journal of the American Heart Association -lehdessä.</a></em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 15 Apr 2024 08:36:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">30123d9cdd2d96453149266fb1a80e34</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapset-liikkuu_istock-863963804-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapset-liikkuu_istock-863963804-1.jpg" length="307827" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Katupölyä on nyt runsaasti ilmassa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/katupolya-on-nyt-runsaasti-ilmassa.html</link> <description>Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Katupölykausi on nyt käynnissä, ja ilmanlaatu voi olla monin paikoin välttävä tai huono, kertoo THL tiedotteessaan.</p><p>Katupölyn vakaville vaikutuksille herkkiä ovat esimerkiksi astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa perussairauteen liittyviä oireita ja vaatia lääkitystä, lääkärissä käyntiä tai jopa sairaalahoitoa.</p><p>Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.</p><p>- Herkkiin väestöryhmiin kuuluvien on suositeltavaa välttää katupölylle altistumista pahimpaan katupölyaikaan ja huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta hoidosta, muistuttaa THL:n erityisasiantuntija <strong>Taina Siponen</strong>.</p><h2>Sää vaikuttaa katupölyjakson pituuteen ja voimakkuuteen</h2><p>Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Talven sääolosuhteet ja hiekoitustarve vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä muodostuu. Kevään sää vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka katupöly pääsee nousemaan hengitysilmaan. Katupölytilanne helpottuu, kun hiekka saadaan puhdistettua kaduilta ja kadut pestyä.</p><p>Katupölykaudella päivien ja viikkojen pölyisyys vaihtelee sään mukaan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupölyä on runsaasti ilmassa. Sulamisvedet ja sade puolestaan kostuttavat tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä.</p><p>Katupöly ei ole vain suurempien kaupunkien ongelma, vaan sitä esiintyy koko maassa. Katupölykauden alkaminen ja kesto vaihtelevat eri osissa maata. Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.</p><h2>Vinkkejä katupölyn välttämiseen:</h2><ol><li>Vältä ulkoilua vilkkaiden teiden läheisyydessä.</li><li>Hyödynnä hiljaisempia katuja ja viheralueita työ- ja koulumatkalla.</li><li>Pidä ikkunat suljettuina kotona ja autossa.</li><li>Kuivata pyykit sisällä ja siivoa pöly pois sisätiloista.</li><li>Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa.</li><li>Voit myös halutessasi käyttää hengityssuojainta. Valitse tällöin FFP2-luokan suojain.</li></ol><p> </p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 11 Apr 2024 13:17:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a0c9e1a1778b0ea48f420f721fe22b44</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/katupoly_rjt-1915958_original.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/katupoly_rjt-1915958_original.jpg" length="207127" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Verenpaine laskee, kun istumista vähentää</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaine-laskee-kun-istumista-vahentaa.html</link> <description>Puoli tuntia vähemmän istumista päivässä laskee verenpainetta jopa saman verran kuin kevyt liikunta, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Yli 60-vuotiaiden verenpainelukemat voivat laskea jo pelkästään vähentämällä istumista puolella tunnilla päivässä, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus saattaa olla jopa samaa luokkaa kuin kevyellä liikunnalla.</p><p>Tutkimuksessa 280 lihavaa 60–89-vuotiasta sai puolen vuoden ajan joko istumisen vähentämiseen tähtäävää opastusta tai yleistä terveysneuvontaa. Korkea verenpaine oli diagnosoitu 52 prosentilla ja verenpainelääkityksellä oli 70 prosenttia osallistujista. Istumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.</p><p>Seurannan aikana istumisen vähentämistä yrittäneet onnistuivat nipistämään 30 minuuttia päivittäisestä istumisajastaan, ja tämä näkyi myös verenpaineessa. Heidän systolinen verenpaineensa oli seurannan päättyessä keskimäärin 3,5 mmHg matalampi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat.</p><p>Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan lisääminen ja laihduttaminen ovat pudottaneet systolista verenpainetta noin 3–4 mmHg, joten nyt havaittu muutos on samaa luokkaa.</p><p>Jos tulokset varmistuvat suuremmissa lisätutkimuksissa, jo puolen tunnin vähennys päivittäisessä istumisajassa voisi auttaa iäkkäitä potilaita laskemaan verenpainettaan.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.3234">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 10 Apr 2024 10:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">9faac335b0afeee768ea94d1973d2ff4</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ikaantynyt.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ikaantynyt.jpg" length="189631" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Huonosti hoidettu siitepölyallergia lisää lapsen astmariskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huonosti-hoidettu-siitepolyallergia-lisaa-lapsen-astmariskia.html</link> <description>Siitepölyallergisilla on kolminkertainen riski sairastua astmaan. Panostamalla erityisesti lasten siitepölyallergian hoitoon vähennettäisiin astmaan sairastumisia ja terveydenhoidon kustannuksia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Siitepölyallergisilla on kolminkertainen riski sairastua astmaan. Mitä paremmin lasten siitepölyallergiaa hoidettaisiin terveydenhuollossa, sitä vähemmän he sairastuisivat myöhemmin astmaan. Suositus on, että alle kouluikäisen allergialääkityksestä päättää lääkäri. Sitä vanhemmat lapset ovat yleensä itselääkityksen varassa. Haasteena on, että vanhemmat eivät välttämättä osaa arvioida, mikä olisi tehokkainta hoitoa lapsen siitepölyallergiaan.</p><h2>Siitepölyallergia kuriin siedättämällä</h2><p>Moni siitepölyallerginen hyötyisi siedätyshoidosta, sillä hoito vähentää allergisen oireita 80–90 prosenttia. Siedätyshoidossa osa tulee täysin oireettomiksi, ja suurella osalla allergiaoireet lievenevät huomattavasti. Suomessa siedätyshoitoa saavien määrä on kuitenkin pieni. Sitä sai vuonna 2021 noin 10 000 allergista.</p><p>Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa. Hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Hoitoa saa niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa.</p><p>Siedätyshoidon muotoja on tällä hetkellä pistos- ja kielenalustablettihoito. Pistossiedätyshoitoa on tarjolla yli 5-vuotiaille sekä koivun siitepölyallergian että timotein siitepölyallergian hoitoon. Tablettisiedätyshoitoa voi saada yli 18-vuotiaat koivun siitepölyallergiaan sekä aikuiset ja yli 5-vuotiaat lapset timotein siitepölyallergiaan.</p><h2>Astma iso hoitokustannus</h2><p>Mitä harvempi sairastuu astmaan, sitä vähemmän tulee hoitokustannuksia yhteiskunnalle. Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa vuonna 2018. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus. </p><p>- Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa tehokkaasti aika pienillä kustannuksilla astmaan verrattuna. Jos lapselle puhkeaa astma, joudutaan häntä mahdollisesti lääkitsemään ja hoitamaan terveydenhuollossa koko loppuelämän ajan, kertoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija <strong>Katariina Ijäs</strong>.</p><p>Siitepölyallergiaa sairastaa noin 20 prosenttia suomalaisista. Sen oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet. Useimmilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 09 Apr 2024 10:37:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">ce1e10f906da10149e0ed2105fc92413</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuhanena_istock-1223254835-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuhanena_istock-1223254835-1.jpg" length="158193" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Verenluovuttajilta testataan nyt myös E-hepatiitti</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovuttajilta-testataan-nyt-myos-e-hepatiitti.html</link> <description>Veripalvelu on aloittanut hepatiitti E -viruksen testaamisen verenluovuttajista, sillä tartunnat ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana. Suomessa ei ole raportoitu yhtään verensiirtojen välityksellä tarttunutta hepatiitti E -tapausta.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu laajentaa verenluovuttajien testausta hepatiitti E -viruksen testaamiseen.</p><p>Suomessa on todettu alkuvuoden aikana normaalia enemmän hepatiitti E -tartuntoja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan suurin osa tartunnoista on todennäköisesti peräisin tietyistä meetvursteista.</p><p>Veripalvelu testaa rutiininomaisesti verenluovuttajien verestä hepatiitti A:n, B:n ja C:n sekä HI-viruksen, parvoviruksen ja syfilis-bakteerin. Hepatiitti E ei ole aiemmin kuulunut testausohjelmaan sen alhaisen esiintyvyyden ja vähäisen tartuntariskin takia. Hepatiitti E leviää pääosin ruoan kautta, tartunta verivalmisteen välityksellä on harvinaista.</p><p>Yhtäkään verensiirtojen välityksellä tarttunutta hepatiitti E -tapausta ei ole raportoitu Suomessa, mutta lisätestaukset aloitetaan toistaiseksi varmistamaan verivalmisteiden turvallisuutta.</p><h2>Tartunnan saaneisiin luovuttajiin otetaan yhteyttä</h2><p>Hepatiitti E -tartunta voi jäädä huomaamatta oireettomana tai muista syistä johtuvien oireiden joukossa, koska se paranee useimmiten itsestään ja jää krooniseksi selvästi harvemmin kuin hepatiitti B tai C.</p><p>Veripalvelu ottaa yhteyttä kaikkiin niihin luovuttajiin, joiden verinäytteistä on löytynyt hepatiitti E- virusta. Perusterveelle tartunta on ohimenevä eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Verenluovuttajalle tulee vuoden pituinen väliaikainen este verenluovutukseen, jos hänellä on todettu hepatiitti E -tartunta.</p><p>Hepatiitti E –viruksen testausta luovutetusta verestä jatketaan ainakin siihen saakka, kunnes epidemiatilanteen todetaan palautuneen normaalitasolle. Hepatiitti E -tartunnan saaneiden luovuttajien verta ei jatkokäsitellä valmisteiksi eikä toimiteta eteenpäin.</p><p>Lisätietoa asiasta löytyy <a href="https://www.veripalvelu.fi/veripalvelu-aloittaa-hepatiitti-e-viruksen-testaamisen-verenluovuttajista/">Veripalvelun sivulta</a>.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 04 Apr 2024 13:06:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">fcd58dbb47f1a45667961782cc28566e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovutus_istock-1363209155-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovutus_istock-1363209155-1.jpg" length="139452" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ahdistuneisuus nostaa verenpainetta myös nuorilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ahdistuneisuus-nostaa-verenpainetta-myos-nuorilla.html</link> <description>Ahdistusoireet on yhdistetty korkeaan verenpaineeseen aikuisilla, mutta samanlainen yhteys on havaittavissa myös lapsilla ja nuorilla, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ahdistusoireet on yhdistetty korkeaan verenpaineeseen aikuisilla, mutta samanlainen yhteys nähdään myös lapsilla ja nuorilla.</p><p>Tiedot käyvät ilmi <a href="https://journals.lww.com/jhypertension/fulltext/2024/04000/association_between_anxiety_and_elevated_blood.9.aspx">Journal of Hypertension -lehden</a> julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kahtasataa keskimäärin 15-vuotiasta lasta, joista noin joka toisella oli ahdistusoireita.</p><p>Ahdistusoireisista nuorista 53 prosentilla todettiin korkea verenpaine, mikä oli selvästi enemmän kuin muilla nuorilla, joista 19 prosentilla oli korkea verenpaine.</p><p>Tulokset osoittavat ahdistuksen liittyvän korkeaan verenpaineeseen myös lapsilla ja nuorilla. Tutkijat toivovatkin, että lääkärit huomioisivat tämän hoitaessaan ahdistusoireisia tai verenpaineongelmaisia nuoria.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 02 Apr 2024 09:47:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">cb9a21a2e943401317fb4fe757145c68</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ahdistunut-teini_ing_33594_332483-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ahdistunut-teini_ing_33594_332483-1.jpg" length="164334" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Yleinen aivorappeumasairaus kehittyy jo keski-iässä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yleinen-aivorappeumasairaus-kehittyy-jo-keski-iassa.html</link> <description>Lewyn kappale -tauti on keski-ikäisillä luultua yleisempi. Tuoreessa tutkimuksessa joka kymmenenneltä yli 50-vuotiaalta löydettiin aivoista vähintään alkavia tautimuutoksia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin aivorappeumasairaus. Taudissa aivorunkoon, aivojen limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen kehittyy niin sanottuja Lewyn kappaleita, jotka ovat alfasynukleiini-nimisen proteiinin kertymiä. Samanlaisia kudosmuutoksia on myös henkilöillä, joilla on diagnosoitu Parkinsonin tauti.</p><p>Lewyn kappale -tautia voi olla vaikeaa tunnistaa sairauden alussa, sillä se etenee hitaasti. Oireisiin kuuluu usein liikehäiriöitä, muistiongelmia ja psykiatrisia oireita.</p><p>Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa taudin kudosmuutosten esiintymistä nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä, joilla ei ollut tiedossa Lewyn kappale -tautia tai Parkinsonin tautia. Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat selvittäneet taudin esiintymistä yli 60-vuotiailla.</p><p>Tutkijat saivat selville, että Lewyn kappale -tautimuutoksia voi alkaa kehittyä aivoissa jo keski-iässä, vaikka varsinaisia oireita ei vielä olisi.</p><p>– Löydöksemme viittaavat siihen, että Lewyn kappale -sairaus on yli 50-vuotiailla yleisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tutkimuksessa löysimme vähintään alkavia tautimuutoksia yhdeksältä prosentilta yli 50-vuotiaista, joilla ei ollut Parkinsonin taudin tai Lewyn kappale -taudin diagnoosia, kertoo apulaisprofessori <strong>Liisa Myllykangas</strong> Helsingin yliopistosta.</p><p>Myllykangas kertoo, että tulevaisuudessa aivorappeumasairauksiin kehitetyt hoidot kohdistetaan todennäköisesti potilaisiin, jotka ovat taudin alkuvaiheessa tai vasta riskissä sairastua tautiin.</p><p>– Hoidot ovat taudin alkuvaiheessa kaikkein tehokkaimpia. Sen vuoksi tautimuutosten yleisyyden selvittäminen myös nuoremmissa ikäryhmissä on tärkeää.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 26 Mar 2024 09:18:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">fb3684353fce50ab23b83936b4760e1e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" length="118882" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ihmisten syyhylääkkeet vaarallisia eläimille</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ihmisten-syyhylaakkeet-vaarallisia-elaimille.html</link> <description>Syyhyvoiteiden sisältämä permetriini aiheuttaa kissoille herkästi myrkytysoireita. Ivermektiinitabletit voivat olla vaarallisia joillekin koiraroduille.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Syyhytartuntojen hoitoon käytettävien permetriinivalmisteiden käyttö on lisääntynyt syyhytartuntojen määrän kasvaessa. Permetriinivalmisteita käytettäessä on huomioitava myös niiden mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset lemmikeille - erityisesti kissoille, muistuttaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.</p><p>Kissat saavat herkästi permetriinistä myrkytysoireita, jotka voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Kissa voi saada elimistöönsä permetriiniä esimerkiksi nuolemalla permetriinivoidetta käyttäneen ihmisen ihoa tai nuolemalla ja syömällä lääkepakkauksia tai tekstiilejä, joihin on ihmisen ihosta tarttunut permetriinivoidetta.</p><p>Tyypillisiä permetriinimyrkytyksen oireita kissalla ovat erilaiset hermosto-oireet, muun muassa kuolaaminen, tärinä, ihon lisääntynyt tuntoherkkyys, lihasten nykiminen, ruumiinlämmön nousu, liikkumisvaikeudet tai kouristukset. Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluessa permetriinialtistuksesta, mutta joskus oireiden alkuun voi mennä jopa 48-72 tuntia. Jos kissalla epäillään permetriinimyrkytystä, on kissa vietävä nopeasti eläinlääkäriin.</p><p>Kissojen lisäksi permetriini on vaarallista myös akvaariokaloille, joten akvaarion hoitotoimenpiteitä ei kannata tehdä juuri rasvatuilla käsillä ilman kertakäyttöhansikkaita.</p><h2>Ivermektiiniitabletit vaarallisia joillekin koiraroduille</h2><p>Suun kautta syyhyn hoitoon käytettävien ivermektiinitablettien kohdalla on huomioitava niiden vaarallisuus lähinnä collie-sukuisille koirille, vanhaenglanninlammaskoiralle sekä näiden lähisukuisille koirille ja risteytyksille. Näillä roduilla voi olla mutaatio MDR1-geenissä, joka aiheuttaa yliherkkyyden ivermektiinille. Tällaisilla koirilla ivermektiini voi aiheuttaa myrkytyksiä, joiden tyypillisiä oireita ovat muun muassa väsymys, liikkumisvaikeudet, lisääntynyt kuolaaminen, laajentuneet mustuaiset silmissä, sokeus tai kohtaukset. Myrkytysoireista kärsivä koira tarvitsee välitöntä eläinlääkärin hoitoa. Ivermektiinimyrkytysten estämiseksi tabletit on pidettävä poissa lemmikkien saatavilta.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 25 Mar 2024 13:34:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">ff44e6e7b18f85985ccc9178aec8e7f9</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/kissa_ist_46163_02675-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/kissa_ist_46163_02675-1.jpg" length="170863" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Liikunta pienentää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunta-pienentaa-aivoverenkiertohairioiden-vaaraa.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan pienikin, jopa suosituksia vähäisempi liikunta vähentää riskiä sairastua aivoverenkierohäiriöihin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Liikunta ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa pienentävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mutta hyödyt saadakseen ei välttämättä tarvitse lenkkeillä päivittäin. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen mukaan myös liikuntasuosituksia vähäisempi liikkuminen pienentää sairastumisriskiä.</p><p>Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 15 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 750 000 aikuisen kymmenvuotisista seurantatiedoista.</p><p>Liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta myös tätä vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienensi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa jonkin verran. Yhteydet näkyivät riippumatta osallistujan iästä tai sukupuolesta.</p><p>Liikunnan lisäksi myös muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta samanlaisia havaintoja on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa. Tulokset vahvistavatkin nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on parempaa kuin pelkkä löhöily.</p><p>Tulokset julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä.</p><p>Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 21 Mar 2024 12:10:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">5c12e7a0463870798708c1f556799ce5</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/juoksu_istock-1155204411-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/juoksu_istock-1155204411-1.jpg" length="150904" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rikkivaseliinivoidetta-syyhyn-hoitoon-valmistavat-apteekit.html</link> <description>Apteekkariliiton jäsenapteekit, jotka ovat ilmoittaneet valmistavansa itse syyhyn hoitoon käytettävää rikkivaseliinivoidetta. Voiteen osto apteekista edellyttää lääkärin ex tempore -reseptin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivitetty 7.4.2024 20:00</p><p>Apteekit valmistavat rikkivaseliinivoidetta, mikäli raaka-aineita on saatavana lääketukkukaupasta.</p><p><strong>Alajärvi</strong></p><p>Alajärven apteekki<br />Keskuskatu 14<br />62900<br />06 557 2249<br />apteekki@japo.fi</p><p><strong>Hamina</strong></p><p>Haminan Itäväylän apteekki<br />Helsingintie 1<br />49460<br />050 555 2605<br />hamina.itavayla@apteekit.net</p><p><strong>Hankasalmi</strong></p><p>Hankasalmen apteekki<br />Keskustie 35<br />41520<br />014 841 455<br />hankasalmen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Hanko</strong></p><p>Hangon apteekki<br />Nycanderinkatu 18<br />10900<br />019 248 2312<br />hangon.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Heinola</strong></p><p>Heinolan Keskusapteekki<br />Savontie 7<br />18100<br />03 874 130<br />heinolankeskusapteekki@apteekit.net</p><p>Heinolan Vanha Apteekki<br />Kirkkokatu 15<br />18100<br />03 875 030<br />vanhaapteekki.heinola@apteekit.net</p><p><strong>Helsinki</strong></p><p>Kaivopuiston apteekki<br />Neitsytpolku 10<br />00140<br />09 655 069<br />info@kaivopuistonapteekki.fi</p><p>Helsingin 48. Kontulankaaren apteekki<br />Kontulankaari 1 A<br />00940<br />09 3436650<br />info@kontulankaarenapteekki.fi</p><p>Helsingin 62. Siltamäen apteekki<br />Jousimiehentie 3<br />00740<br />09 386 6023<br />siltamaen.apteekki@apteekit.net</p><p>Munkkivuoren apteekki<br />Raumantie 1A<br />00350<br />09 565 6010<br />info@munkkiapteekki.fi</p><p><strong>Ii</strong></p><p>Iin apteekki<br />Laurintie 2<br />91100<br />045 147 6600<br />iin.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Iisalmi</strong></p><p>Iisalmen 1.apteekki<br />Satamakatu 10<br />74100<br />017 813 666<br />info@iisalmenapteekki.fi</p><p>Iisalmen Priima apteekki<br />Parkatintie 2<br />74120<br />017 813 000<br />priimaapteekki.iisalmi@apteekit.net</p><p><strong>Ilmajoki</strong></p><p>Ilmajoen apteekki<br />Keskustie 2<br />60800<br />06 424 1700<br />ilmajoen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Isokyrö</strong></p><p>Isonkyrön apteekki<br />Pohjankyröntie 135<br />61500<br />06 478 8000<br />isonkyron.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Joensuu</strong></p><p>Joensuun Uusi Apteekki<br />Siltakatu 10<br />80100<br />010 231 3084<br />Joensuunuusiapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Jokela</strong></p><p>Tuusulan 2. Jokelan apteekki<br />Keskustie 10<br />05040<br />09 417 1442<br />jokelanapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Jurva</strong></p><p>Jurvan apteekki<br />Kauppatie 3B<br />66300<br />050 441 2450<br />jurvan.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Jyväskylä</strong></p><p>Jyväskylän 4. Kyllön apteekki<br />Keskussairaalantie 20<br />40620<br />010 271 6890<br />kyllonapteekki@apteekit.net</p><p>Jyväskylän 10. Tikkakosken apteekki<br />Kirkkokatu 6<br />41160<br />020 787 0740<br />tikkakosken.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kajaani</strong></p><p>Veturi apteekki<br />Veturitie 1<br />87100<br />08 879 0300<br />veturiapteekki.kajaani@apteekit.net</p><p>Lehtikankaan apteekki<br />Soidinkatu 2 A<br />87500 Kajaani<br />08 639 306<br />asiakaspalvelu@lehtikankaanapteekki.fi</p><p><strong>Kalajoki</strong></p><p>Kalajoen 1. apteekki<br />Kalajoentie 30<br />85100<br />010 321 4460<br />kalajoenapteekki.kalajoki@apteekit.net</p><p><strong>Kangasniemi</strong></p><p>Kangasniemen apteekki<br />Otto Mannisen tie 1-3<br />51200<br />015 431 010<br />kangasniemen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kannus</strong></p><p>Kannuksen apteekki<br />Siltakatu 6<br />69100<br />06 870 008<br />kannuksen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kauhajoki</strong></p><p>Kauhajoen Nuotti Apteekki<br />Puistotie 51<br />61800<br />06 233 7114</p><p>Kauhajoen Ykkösapteekki<br />Topeeka 65<br />61800 Kauhajoki<br />06 231 1377</p><p><strong>Kauhava</strong></p><p>Kauhavan Kirkonkylän apteekki <br />Kauppatie 86<br />62200 Kauhava<br />06 434 2500<br />kauhavankirkonkylanapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Keuruu</strong></p><p>Keuruun 1. apteekki<br />Keuruuntie 9<br />42700 Keuruu<br />014 720 105<br />keuruunapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kitee</strong></p><p>Kiteen apteekki<br />Kiteentie 10<br />82500<br />050 408 0793<br />kiteen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kokkola</strong></p><p>Kokkolan 2. Tervahovin Apteekki<br />Tehtaankatu 43<br />67100<br />06 831 2262<br />tervahovinapteekki@apteekit.net</p><p>Kokkolan Keskusapteekki<br />Prismantie 1<br />67700 KOKKOLA<br />06 8234 300<br />kokkolankeskusapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Konnevesi</strong></p><p>Konneveden apteekki<br />Kauppatie 29<br />44300<br />014 551 149<br />konneveden.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Korsnäs</strong></p><p>Korsnäs apotek<br />Silverbergsvägen 20<br />66200<br />06 364 1548<br />korsnasapotek@apteekit.net</p><p><strong>Kortesjärvi</strong></p><p>Kauhavan 5. Kortesjärven apteekki<br />Jääkärintie 53<br />62420<br />06 488 0300<br />kortesjarvenapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kotka</strong></p><p>Keski-Kotkan apteekki<br />Keskuskatu 31<br />48100<br />050 550 8322<br />keskikotka.kotka@apteekit.net</p><p>Kotkan 6. Kontioapteekki<br />Karhulantie 30<br />48600<br />05 220 0440<br />kontio.apteekki.karhula@apteekit.net</p><p><strong>Kouvola</strong></p><p>Kauppakeskus Veturin apteekki<br />Tervasharjunkatu 1<br />45700<br />05 884 7700<br />asiakaspalvelu@kauppakeskusveturinapteekki.fi</p><p>Kuusankosken Ykkösapteekki<br />Kauppakatu 3<br />45700<br />05 742 9200<br />kuusankosken_apteekki@apteekit.net</p><p>Valkealan apteekki<br />Kustaa III tie 3<br />45370<br />040 707 2640<br />valkealan.apteekki@apteekit.net</p><p>Voikkaan apteekki<br />Kuparintie 2<br />45910<br />05 328 9409<br />voikkaanapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kristiinankaupunki</strong></p><p>Kristiinankaupungin 1. apteekki<br />Kauppatori 3<br />64100<br />06 221 1007<br />kristiinankaupungin.apteekki@salnet.fi</p><p><strong>Kruunupyy</strong></p><p>Kruunupyyn 1. Apteekki<br />Kirkkotie 4<br />68500<br />06 834 5004<br />kronoby.apotek@anvianet.fi</p><p><strong>Kuhmo</strong></p><p>Kuhmon apteekki<br />Kainuuntie 89<br />88900<br />08 655 0001<br />kuhmon.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kuopio</strong></p><p>Kuopion 1. apteekki<br />Vuorikatu 22<br />70100<br />044 744 2501<br />apteekki@kuopionensimmainenapteekki.fi</p><p>Kuopion 8. Petosen apteekki<br />Jalkasenkatu 5<br />70820<br />017 287 1800<br />asiakaspalvelu@petosenapteekki.fi</p><p>Satama apteekki <br />Maaherrankatu 23<br />70100 Kuopio<br />017 261 2035<br />kuopion.satamaapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kurikka</strong></p><p>Kurikan 1. apteekki<br />Kurikantie 9<br />61300<br />050 323 7009<br />kurikanapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kuusamo</strong></p><p>Kuusamon I apteekki<br />Huoparintie 1<br />93600<br />08 852 2111<br />kuusamon1apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kyrö</strong></p><p>Kyrön apteekki<br />Kyröntie 30<br />21800<br />02 486 2204<br />kyron.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Kälviä</strong></p><p>Kälviän apteekki<br />Kälviäntie 32<br />68300<br />06 835 0007<br />kalvian.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Lahti</strong></p><p>Lahden 10. Mukkulan apteekki<br />Ritaniemenkatu 7-9<br />15240<br />03 875 960<br />mukkulan.apteekki@apteekit.net</p><p>Lähiapteekki Syke<br />Kauppakatu 18<br />15140<br />03 882 960<br />info@lahiapteekkisyke.fi</p><p>Lahden 9. Apila Apteekki<br />Ajokatu 83 <br />15500 Lahti<br />03 876 220</p><p><strong>Lappajärvi</strong></p><p>Lappajärven apteekki<br />Nissintie 34<br />62600<br />06 566 1010<br />lappajarven.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Leivonmäki</strong></p><p>Leivonmäen sivuapteekki<br />Leivonmäentie 16<br />41770<br />014 870 275<br />leivonmaen.sivuapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Leppävirta</strong></p><p>Leppävirran apteekki<br />Leppäavirrantie 26<br />79100<br />017 554 2555<br />leppavirran.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Liminka</strong></p><p>Limingan apteekki<br />Liminganraitti 9<br />91900<br />08 381 147<br />liminganapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Lohja</strong></p><p>Lohjan 1. apteekki<br />Laurinkatu 37-41<br />08100 LOHJA<br />019 3750 600<br />lohjan.ykkosapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Loppi</strong></p><p>Lopen apteekki<br />Kauppatie 7<br />12700 Loppi<br />019 440 017</p><p><strong>Maalahti</strong></p><p>Malax apotek<br />Köpingsvägen 3<br />66100 Malax<br />info@malaxapotek.fi<br />063651209<br /> </p><p><strong>Mariehamn</strong></p><p>Central-Apoteket i Mariehamn<br />Skarpansvägen 24<br />22100<br />018 196 55<br />central-apot@aland.net</p><p>Mariehamns Första Apotek<br />Torggatan 3<br />22100<br />018 165 11<br />info@apoteket.ax</p><p><strong>Merikarvia</strong></p><p>Merikarvian apteekki<br />Kauppatie 47<br />29900<br />02 551 1599<br />merikarvian.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Mikkeli</strong></p><p>Mikkelin I Apteekki<br />Porrassalmenkatu 21<br />50100<br />015 212 915<br />mikkelin1.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Mustasaari</strong></p><p>Mustasaaren apteekki<br />Keskustie 2<br />65610<br />06 322 2941<br />korsholms.apotek@netikka.fi</p><p><strong>Muurame</strong></p><p>Muuramen apteekki<br />Setäläntie 2<br />40950<br />014 373 1310<br />muuramen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Mäntsälä</strong></p><p>Mäntsälän<br />Ykkösapteekki<br />04600<br />019 689 6600<br />mantsalan.ykkosapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Nousiainen</strong></p><p>Nousten apteekki<br />Mietoistenkuja 1<br />21270<br />02 431 5245<br />nousiaisten.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Nurmes</strong></p><p>Nurmeksen 2.Porokylän apteekki<br />Porokylänkatu 13<br />75530<br />013 462 369<br />porokylanapteekki.nurmes@apteekit.net</p><p><strong>Nykarleby</strong></p><p>Nykarleby apotek - Uudenkaarlepyyn apteekki<br />Sollefteågatan 8 Sollefteånkatu<br />66900<br />06 722 0009<br />nykarleby.apotek@apteekit.net</p><p><strong>Orimattila</strong></p><p>Orimattilan apteekki ja Artjärven sivuapteekki<br />Erkontie 16<br />16300<br />03 887 430<br />orimattilan_apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Oulu</strong></p><p>Oulun 5. Keskus Apteekki<br />Isokatu 45<br />90100<br />08 311 3112<br />oulun.keskus.aptekki@apteekit.net</p><p>Pateniemen apteekki<br />Väliahontie 56<br />90800 Oulu<br />08 555 5365<br />pateniemenapteekki.oulu@apteekit.net</p><p><strong>Pielavesi</strong></p><p>Pielaveden apteekki<br />Puistotie 24<br />72400<br />017 861 366<br />pielaveden.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Pietarsaari</strong></p><p>Pietarsaaren 1. apteekki<br />Raatihuoneenkatu 11<br />68600<br />06 789 9000<br />forstaapoteket.jakobstad@apteekit.net</p><p>Apoteket Medi - Medi-apteekki<br />Koulukatu 4<br />68600<br />06 781 0770<br />info@mediapteekki.fi</p><p><strong>Pihtipudas</strong></p><p>Pihtiputaan apteekki<br />Asematie 5<br />44800<br />014 561 804<br />pihtiputaan.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Polvijärvi</strong></p><p>Polvijärven apteekki<br />Polvijärventie 22<br />83700<br />045 609 3522<br />polvijarvenapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Porvoo</strong></p><p>Porvoon 2. Uusi Apteekki<br />Piispankatu 30<br />06100<br />019 689 7700<br />porvoon.uusiapteekki@apteekit.net</p><p>Porvoon Kevätkummun apteekki<br />Sammontie 1<br />06150<br />019 6615 600<br />kevatkummunapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Pudasjärvi</strong></p><p>Pudasjärven apteekki<br />Kauppatie 1<br />93100<br />08 821 185<br />pudasjarvi@apteekit.net</p><p><strong>Puolanka</strong></p><p>Puolangan apteekki<br />Ouluntie 3<br />89200<br />040 676 3129<br />puolangan.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Pälkäne</strong></p><p>Pälkäneen apteekki<br />Keskustie 5<br />36600<br />020 757 9191<br />apteekki@palkaneenapteekki.fi</p><p><strong>Rautalampi</strong></p><p>Rautalammin apteekki<br />Torikuja 4<br />77700Rautalampi<br />017 530 051<br />rautalammin.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Rautavaara</strong></p><p>Rautavaaran apteekki<br />Savontie 4<br />73900<br />017 780 015<br />rautavaaran.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Reisjärvi</strong></p><p>Reisjärven apteekki<br />Kirkkotie 4 B<br />85900<br />0400 209 372<br />reisjarven.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Rääkkylä</strong></p><p>Rääkkylän Apteekki<br />Kinnulantie 2<br />82300<br />013 311 106<br />raakkylanapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Saarijärvi</strong></p><p>Saarijärven apteekki<br />Kauppakatu 2<br />43100<br />014 525 2700<br />saarijarven.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Salo</strong></p><p>Kiikalan sivuapteekki<br />Kirkkotie 10<br />25390 KIIKALA<br />02 738 7146<br />kiikalan.apteekki@apteekit.net</p><p>Ykköstien apteekki Suomusjärvi<br />Bulevardi 10<br />25410 SUOMUSJÄRVI<br />02 733 7747<br />ykkostien.apteekki@apteekit.net<br /> </p><p><strong>Sastamala</strong></p><p>Tyrvään sivuapteekki (Apteekki Sastamala)<br />Asemakatu 10<br />38210<br />03 511 2300<br />tyrvaan.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Siilinjärvi</strong></p><p>Siilinjärven 1. apteekki<br />Kuiluntie 8<br />71800<br />044 768 1603<br />asiakaspalvelu@siilinapteekki.fi</p><p><strong>Sodankylä</strong></p><p>Sodankylän apteekki<br />Jäämerentie 10<br />99600<br />016 612 044<br />apteekki.sodankyla@apteekit.net</p><p><strong>Suolahti</strong></p><p>Suolahden apteekki<br />Asemakatu 22<br />44200<br />040 159 1180<br />suolahden.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Suomussalmi</strong></p><p>Suomussalmen apteekki<br />Kauppakatu 10-12<br />89600<br />08 711 045<br />suomussalmen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Suonenjoki</strong></p><p>Suonenjoen apteekki<br />Keskuskatu 3<br />77600<br />017 511 666<br />palaute@suonenjoenapteekki.fi</p><p><strong>Sysmä</strong></p><p>Sysmän apteekki<br />Särkilahdentie 4<br />19700<br />03 876 370<br />sysman.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Säkylä</strong></p><p>Säkylän apteekki<br />Palomiehentie 10<br />27800<br />02 8387 9050<br />sakyla.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Tammisaari</strong></p><p>Tammisaaren 1 apteekki Ekenäs 1 apotek<br />Rautatienkatu 5<br />10600<br />019 241 1441<br />ekenas1apotek@apteekit.net</p><p>Tammisaaren Uusi apteekki<br />Asematie 6<br />10600<br />019 241 2426<br />uusiapteekki.tammisaari@apteekit.net</p><p><strong>Tampere</strong></p><p>Tampereen 19. Linnainmaan apteekki<br />Mäentakusenkatu 1<br />33580<br />03 357 0500<br />linnainmaan.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Toholampi</strong></p><p>Toholammin apteekki<br />Kaartotie 2<br />69300 Toholampi<br />toholammin.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Tuusula</strong></p><p>Tuusulan I Apteekki<br />Autoasemankatu 1<br />04300<br />09 274 5440<br />labra@tuusulanapteekki.fi</p><p><strong>Töysä</strong></p><p>Töysän apteekki<br />Paavolantie 1<br />63600<br />040 154 7045<br />toysa@toysanapteekki.fi</p><p><strong>Utajärvi</strong></p><p>Utajärven apteekki<br />Vanhatie 7<br />91600<br />08 542 1255<br />utajarven.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Vaasa</strong></p><p>Palosaaren apteekki<br />Palosaarentie 16<br />65200<br />06 317 8923<br />palosaaren.apteekki@apteekit.net</p><p>Vaasan Hietalahden apteekki<br />Hietalahdenkatu 2-6<br />65130<br />050 554 4562<br />vaasan.8.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Valkeakoski</strong></p><p>Valkeakosken Uusi Apteekki<br />Lempääläntie 286<br />37630<br />029 340 0570<br />info@uusiapteekki.net</p><p>Valkeakoski 2. Koskikaran apteekki<br />Valtakatu 9-11<br />37600<br />029 340 0340<br />info@koskikaranapteekki.fi</p><p><strong>Vantaa</strong></p><p>Tikkurilan Ykkösapteekki<br />Kielotie 11<br />01300<br />09 836 2540<br />tikkurilan.ykkosapteekki@apteekit.net</p><p>Vantaan 3. Korson apteekki<br />Maakotkantie 6<br />01450 VANTAA<br />09 8386 600<br />info@korsonapteekki.fi</p><p><strong>Varkaus</strong></p><p>Taulumäen apteekki<br />Kauppakatu 58<br />78200<br />050 557 1881<br />taulumaen.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Vesanto</strong></p><p>Vesannon apteekki<br />Keskustie 5<br />72300<br />040 968 3570<br />vesannonapteekki@apteekit.net</p><p><strong>Viitasaari</strong></p><p>Viitasaaren apteekki<br />Postikuja 1<br />44500<br />014 577 4700<br />viitasaaren.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Virrat</strong></p><p>Virtain apteekki<br />Virtaintie 30<br />34800<br />03 474 0180<br />virtain.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Vähäkyrö</strong></p><p>Vähänkyrön apteekki<br />Heikkiläntie 1<br />66500<br />06 478 4201<br />Vahankyron.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Ylihärmä</strong></p><p>Kauhavan 3. Ylihärmän apteekki<br />Järventie 1<br />62375<br />050 306 6709<br />yliharman.apteekki@apteekit.net</p><p><strong>Ylitornio</strong></p><p>Ylitornion apteekki<br />Alkkulanraitti 52<br />95600<br />016 571 021</p><p><strong>Äänekoski</strong></p><p>Äänekosken 1. apteekki<br />Torikatu 6 B<br />44100<br />014 559 9100<br />apteekki@aanekoskenapteekki.fi</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 14 Mar 2024 15:58:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">f0d57822091e720cfe317f474ec9b88e</guid> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Apteekkariliitto.fi - Kriisitiedote</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <lianacms:tag>rikkivaseliinivoide</lianacms:tag> <lianacms:tag>syyhy</lianacms:tag> </item> <item> <title>Liikunnasta apua masennukseen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunnasta-apua-masennukseen.html</link> <description>Kävely, hölkkä ja jooga lievittävät jopa vakavasta masennuksesta kärsivän oireita, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kävely, hölkkä, jooga ja lihasharjoittelu voivat kaikki lievittää vakavaa masennusta potevan oireita, tuore tutkimus osoittaa. Liikunnan olisikin hyvä kuulua masennuspotilaiden hoitoon aina, kun se on mahdollista.</p><p>Tulokset perustuvat 218 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja yhteisanalyysiin, joka kattoi tiedot yli 14 000 potilaasta.</p><p>Hyvin monet liikuntamuodot olivat tehokkaampia kuin tavanomainen hoito tai lumevalmiste, analyysi osoitti. Ainakin kävely, hölkkä, jooga, voimaharjoittelu, erilaiset aerobiset harjoitteet ja tanssi lievittivät masennusoireita. Näistä tehokkaimpia olivat kuitenkin jooga, kävely ja kevyt voimaharjoittelu.</p><p>Intensiivinen harjoittelu sekä ryhmäliikunta soivat suurimmat hyödyt, tulokset osoittivat. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta myös liikunnan sosiaaliset puolet saattavat selittää osan.</p><p>Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena liikunnan tehosta masennuksen hoidossa etenkin, jos se yhdistetään muihin masennushoitoihin. Hiljattain liikunnan osoitettiin lievittävän myös lasten masennusoireita.</p><p>Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.1136/bmj-2023-075847" target="_blank" title="Siirrytään BMJ-lehden sivulle">BMJ-lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 14 Mar 2024 09:35:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">c0dfb82e0b0e96f1a0db134a114122ef</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/jooga_iss_35069_85706-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/jooga_iss_35069_85706-1.jpg" length="143019" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ylipaino kuormittaa munuaisia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino-kuormittaa-munuaisia.html</link> <description>Ylipaino lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja verisuonisairauksiin, jotka kaikki voivat vaurioittavat munuaisia. Pienikin liikunnan lisäys hidastaa munuaistaudin etenemistä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Elinympäristömme on nopeaan tahtiin muuttunut ylipainolle ja lihavuudelle altistavaksi. Tämä näkyy ylipainoisuuden lisääntymisenä kaikissa ikäryhmissä. Sairastumisriskin kannalta haitallista on erityisesti vyötärölle kertyvä paino.</p><p>Ylipaino kuormittaa kehoa. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa se lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja verisuonisairauksiin. Kaikki nämä saattavat vaurioittaa munuaisia.</p><p>Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maailman munuaispäivänä 14.3., että pienikin liikunnan lisäys ja painonpudotus tekee hyvää munuaisille, jos ylipainoa on paljon.</p><h2>Jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista sairastaa munuaistautia</h2><p>Yli 500 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tyypin 2 diabetesta.Tyypin 2 diabeteksen munuaistauti on merkittävin yksittäinen sairaus loppuvaiheen munuaisvaurion taustalla Suomessa. Jopa 20–50 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista sairastaa myös diabeteksen munuaistautia.</p><p>- Merkittävä ylipaino muuttaa munuaisten kuorikerroksen verenkierrollisia olosuhteita, tulehdusreaktio lisääntyy ja stressivälittäjäaineiden määrät lisääntyvät, kertoo nefrologi <strong>Aino Soro-Paavonen</strong> HUS Nefrologian klinikalta.</p><p>Lihavuus voi laukaista munuaiskeräselle verta tuovan pienen valtimon laajenemisen ja lisääntyneen painevaikutuksen munuaiskeräsessä. Osalla potilaista tämä ajan myötä johtaa proteinuriaan eli valkuaisen erittymisen virtsaan.</p><p>Nykyisin käytettävissä olevat lääkevaihtoehdot lihavuuden hoitoon ja joissain tilanteissa myös leikkaushoito ovat turvallisia munuaispotilaalle. Lääkehoitoon liitetään aina elintapahoito. Myös diabeteksen munuaistaudin eteneminen voidaan pysäyttää oikealla lääkehoidolla ja riskitekijöihin puuttumalla, Soro-Paavonen sanoo.</p><h2>Liikunta ja pienikin painonpudotus auttaa</h2><p>Pienikin painonpudotus auttaa ehkäisemään lihavuuden liitännäissairauksia. Painonnousun ehkäisy on helpompaa kuin laihduttaminen ja laihdutustuloksen ylläpito. Painonhallinnassa keskeistä on terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot.</p><p>Verenpaineen hallintaan tarvitaan laihtumisen ohella myös pysyviä ravinnon laadun muutoksia, kuten suolan käytön vähentämistä ja verenpainetaudin yhteydessä myös lääkehoitoa.</p><p>Liikunta tukee painonhallintaa ja pienikin liikunnan lisäys kannattaa. Liikunta ei paranna munuaisten vajaatoimintaa, mutta se voi hidastaa taudin etenemistä. Liikkuminen vähentää joka tapauksessa munuaisiin kohdistuvaa verenpainekuormaa.</p><p>Vaikean sairauden tai muun stressin kanssa voi olla mahdotonta jaksaa toteuttaa liian vaativaa laihdutusohjelmaa. Silloin voi auttaa, jos pitää edes pienenkin liikunnan mukana arjessa, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton munuaisasiantuntija <strong>Maarit Heinimäki</strong>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 12 Mar 2024 12:00:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">bcbfbf28a839d96f7742af8fe6f70fa6</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/painonhallinta_istock-1387838599-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/painonhallinta_istock-1387838599-1.jpg" length="122604" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Liikunta kumoaa vyötärölihavuuden terveysriskejä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunta-kumoaa-vyotarolihavuuden-terveysriskeja.html</link> <description>Puoli tuntia fyysisesti raskasta liikuntaa kumoaa vyötärölihavuuteen liittyvän riskin sairastua sydän- ja verisuonitautiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vyötärölihavuus suurentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mutta riskiään voi helposti pienentää lisäämällä liikuntaa. Kaikki liikunta on tässä mielessä hyväksi, mutta intensiivinen liikunta on tehokkainta.</p><p>Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa yli 70 000 keskimäärin 61-vuotiasta brittiä seurattiin seitsemän vuoden ajan. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.</p><p>Vyötärölihavuus liittyi suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin etenkin osallistujilla, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Verrattuna eniten liikkuviin, joilla ei ollut vyötärölihavuutta, heidän sairastumisriskinsä oli 44 prosenttia suurempi. Seurannan aikana yhteensä 2 800 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin.</p><p>Vyötärölihavuuteen yhdistetty sairastumisriski käytännössä kumoutui, jos osallistujalle kertyi fyysisesti raskasta liikuntaa 30–35 minuuttia viikossa tai kohtalaisen raskasta liikuntaa yhteensä 500 minuuttia viikossa.</p><p>Raskaalla liikunnalla tarkoitettiin esimerkiksi ripeää portaiden kapuamista, reipasta pyöräilyä tai pallopeliä. Kohtalaisen raskas liikunta voi olla esimerkiksi nopeaa kävelyä, tanssia tai puutarhanhoitoa.</p><p>Tulokset osoittavat liikunnan pienentävän ja jopa kumoavan vyötärölihavuuteen liittyviä sydänriskejä etenkin, jos liikunta on reipasta ja fyysisesti raskasta. Myös kevyempi liikunta toimii, mutta saman hyödyn saadakseen sitä pitää harrastaa huomattavasti enemmän.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bjsports-2023-107252" target="_blank" title="Siirrytään British Journal of Sports Medicine -lehden sivulle">British Journal of Sports Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 07 Mar 2024 10:20:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">52b0c586defdcd0c404aa58490ad9a87</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pullukka-kuntoilee_istock-1360806203-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pullukka-kuntoilee_istock-1360806203-1.jpg" length="150734" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Muistisairauksiin sairastuu arvioitua useampi</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairauksiin-sairastuu-arvioitua-useampi.html</link> <description>Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu. Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14 500.</p><p>Vuonna 2021 noin 151 000 suomalaisella oli diagnosoitu muistisairaus. Suurin osa oli 85 vuotta täyttäneitä.</p><p>- Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että rekisteritiedot kattavat vain todetut sairaudet, ja näin ollen todennäköisesti aliarvioivat todellista muistisairauksia sairastavien määrää, huomauttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri <strong>Hanna-Maria Roitto</strong>.</p><p>Vuonna 2040 muistisairauksia sairastavia on jo 247 000, jos muistisairauksien yleisyys pysyy vuoden 2021 tasolla ja iäkkäiden määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Tämän arvion mukaan muistisairautta sairastavien määrä kasvaa siis 64 prosenttia tulevien vajaan kahden vuosikymmenen aikana. Muistisairaiden henkilöiden kokonaismäärän kasvu Suomessa johtuu väestön ikääntymisestä.</p><h2>Alueelliset erot suuria</h2><p>Hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja muistisairauksia sairastavien määrissä. Muistisairauksia todetaan enemmän niillä alueilla, joilla väestö on vanhempaa. Suurinta sairastavuus on Kainuussa ja Kymenlaaksossa, pienintä Ahvenanmaalla. </p><p>- Pelkkä väestörakenne ei kuitenkaan selitä eroja. Lukuihin voivat vaikuttaa alueelliset resurssit ja hoitokäytännöt, sekä muistisairauksien riskitekijöiden yleisyys alueella, Roitto sanoo.</p><p>Ajantasainen tieto muistisairauksia sairastavien määrästä on tärkeää hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden kehittämiseksi.</p><p>- Muistisairaudet ja muistisairauteen liittyvät oireet ovat yleisiä säännöllisten palvelujen piirissä olevilla iäkkäillä ja ne johtavat moniin vaikeuksiin arjen toiminnoissa.</p><p></p><p></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 06 Mar 2024 14:43:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">d32501962a8d19fdae2a274ca49f0549</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/dementia_ing_19060_71134-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/dementia_ing_19060_71134-1.jpg" length="158882" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Silmäsairaudet suurentavat kaatumisriskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/silmasairaudet-suurentavat-kaatumisriskia.html</link> <description>Kaihia, glaukoomaa tai silmänpohjan ikärappeumaa sairastavien riski kaatua ja saada luunmurtuma on selvästi tervesilmäisiä suurempi. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kaihi, glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma ovat yleisimmät iäkkäiden näkövammaisuuden aiheuttajat. Ne myös kaikki suurentavat kaatumisten ja niistä johtuvien luunmurtumien vaaraa, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulosten perusteella jotain kyseisistä silmäsairauksista sairastavan riski kaatua on 25–40 prosenttia suurempi kuin samanikäisen, jolla ei ole silmäsairauksia. Luunmurtumien riski on puolestaan 20–30 prosenttia suurempi ja riski koskee käytännössä kaikkia murtumia.</p><p>Näkövammaisuus on tunnettu kaatumisten riskitekijä, joten tulokset eivät ole täysin yllättäviä. Tutkimustieto yksittäisten iän myötä yleistyvien silmäsairauksien vaikutuksista on kuitenkin ollut vaihtelevaa.</p><p>Tutkimuksessa käytettiin 410 000 kaihipotilaan, 76 000 silmänpohjan ikärappeumaa sairastavan, 90 000 glaukoomapotilaan ja 2,9 miljoonan terveen rekisteritietoja vuosilta 2007–2020. Osallistujat olivat keskimäärin 70–79-vuotiaita.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamaophthalmol.2023.5858" target="_blank" title="Siirrytään JAMA Ophthalmology -lehden sivulle">JAMA Ophthalmology -lehdessä</a>.</p><h2>Elintavat auttavat ehkäisemään silmäsairauksia</h2><p>Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.</p><p>Glaukooma on hitaasti etenevä näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus, jota sairastaa noin 90 000 suomalaista. Se yleistyy iän myötä ja valtaosa potilaista on yli 65-vuotiaita. Silmänpaineen alentaminen, joko lääkkeiden tai leikkaustoimenpiteiden avulla, on ainoa tunnettu hoito glaukoomaan.</p><p>Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. Kaihille altistavat mm. ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä jotkin infektiot, lääkitykset ja silmävammat. Myös runsas auringonvalo suurentaa riskiä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 04 Mar 2024 09:59:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">5c90d045dd62d8fac7467310ec869b70</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kaatuminen_istock-1155671363-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kaatuminen_istock-1155671363-1.jpg" length="155484" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Varhaiset vaihdevuodet heikentävät työkykyä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/varhaiset-vaihdevuodet-heikentavat-tyokykya.html</link> <description>Varhaisten vaihdevuosien myötä kasvaa riski työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivien lisääntymiseen sekä siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Varhaisilla vaihdevuosilla on yhteys keskimääräistä heikompaan työkykyyn 46 vuoden iässä, kertoo Oulun yliopiston tutkimus. Varhaisten vaihdevuosien myötä kasvaa riski työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivien lisääntymiseen sekä siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. </p><p>Tutkimus pohjautui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden naisten 46-vuotistutkimukseen. Naiset, jotka olivat siirtyneet vaihdevuosiin 46 vuoden ikään mennessä, arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset.</p><p>Kahden vuoden seurannassa vaihdevuosiin siirtyneille naisille kertyi keskimäärin 9 prosenttia eli noin kaksi kuukautta enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja 16 prosenttia eli noin kolme kuukautta enemmän työttömyyspäiviä verrattuna vertailuryhmään.</p><p>Suomessa naisten menopaussi-ikä on keskimäärin 51 vuotta. Menopaussia pidetään varhaisena, jos se ilmenee ennen 45 vuoden ikää.</p><p>Vaihdevuodet tarkoittavat ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja kuukautiset lopulta päättyvät. Estrogeenitasojen laskuun liittyy noin 80 prosentilla naisista oireita, kuten kuumia aaltoja ja unihäiriöitä. Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa vaihdevuosien myötä. Estrogeenivajeen aiheuttamiin oireisiin tehokkain hoito on hormonikorvaushoito.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 29 Feb 2024 11:11:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">9189114a209864681ef35b968be1947b</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/stressi_istock-1201405505-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/stressi_istock-1201405505-1.jpg" length="149573" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Napostelulla ja tunnesyömisellä yhteys univaikeuksiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/napostelulla-ja-tunnesyomisella-yhteys-univaikeuksiin.html</link> <description>Vaihdevuodet lisäävät univaikeuksia, mutta syy ei ole yksinään hormonaalisissa muutoksissa. Tuoreen tutkimukseen mukaan myös elintavoilla on vaikutusta uneen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Unella on tärkeä merkitys niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Univaikeudet näyttävät lisääntyvän selvästi vaihdevuosien aikana. Tähän voivat vaikuttaa vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, mutta tuoreen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan myös elintavoilla saattaa olla yhteys uneen.</p><p>Syömiskäyttäytymisen yhteyttä vaihdevuosien aikaiseen unenlaatuun ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Sen sijaan tutkimusnäyttö vaihdevuosien vaikutuksesta uneen on ollut ristiriitaista.</p><p>- Koska naissukuhormoni estrogeeni osallistuu kylläisyyden tunteen säätelyyn, saattaa vaihdevuosien aikana tulla muutoksia syömiskäyttäytymiseen, joka voisi heijastua myös unikäyttäytymiseen, kuvailee Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä väitöskirjatutkija <strong>Hannamari Lankila</strong>.</p><h2>Syömiskäyttäytymisellä parempaa unta</h2><p>Nyt julkaistun tutkimuksen osallistujat edustivat kolmea vaihdevuosiryhmää: esivaihdevuodet, vaihdevuosien siirtymävaihe ja vaihdevuodet ohittaneet. Yli 20 prosenttia naisista koki unenlaatunsa huonoksi tai melko huonoksi. Vaihdevuodet ohittanut ryhmä nukkui huonommin verrattuna muihin ryhmiin.</p><p>Vaihdevuosistatus ei ollut yhteydessä uneen, kun tulosten analysoinnissa huomioitiin useita muita uneen vaikuttavia tekijöitä mukaan lukien syömiskäyttäytyminen.</p><p>— Tulosten perusteella napostelu ja tunnesyöminen olivat yhteydessä siihen, että naisten yöunen pituus oli lyhyempi ja he kokivat itsensä väsyneeksi päiväsaikaan, kertoo Lankila.</p><p>Yhteys unen ja syömiskäyttäytymisen välillä on luultavimmin kaksisuuntainen, joten huono uni voi aiheuttaa epäterveellisempää syömiskäyttäytymistä, ja toisin päin.</p><p>Riittämätön ja huonolaatuinen uni on yhteydessä suoraan tai välillisesti muun muassa tyypin II diabetekseen, ylipainoon, masennukseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 28 Feb 2024 14:34:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">bd6efd16e64c21433afc0bc46e78a382</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lohtusyominen_istock-1019213914-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lohtusyominen_istock-1019213914-1.jpg" length="157124" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Peliongelmat lisääntyneet</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/peliongelmat-lisaantyneet.html</link> <description>Ongelmapelaaminen on lisääntynyt, vaikka entistä harvempi suomalainen pelaa rahapelejä, kertoo THL:n tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Rahapelaaminen kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla on lisääntynyt, ilmenee THL:n Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen ennakkotuloksista. </p><p>Vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista, mikä väestötasolla tarkoittaa noin 151 000 henkilöä. Vakavuudeltaan eritasoiset peliongelmat ovat selvästi yleisempiä miehillä kuin naisilla. Miehillä ongelmapelaaminen on lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta, naisilla puolestaan rahapelaaminen alhaisen riskin tasolla on yleistynyt.</p><p>Suomalaisista 70 prosenttia on pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Vastaava luku vuonna 2019 oli 78 prosenttia. Rahapelaajien kokonaismäärä on siis pienentynyt.</p><p>- Vaikka rahapelaaminen on vähentynyt, osoittavat ennakkotulokset selkeästi, että vakavammat ongelmat ovat lisääntyneet, sanoo tutkimuspäällikkö <strong>Anne Salonen</strong>.</p><p>Salosen mukaan haitallisimpia rahapelejä ovat sellaiset pelit, jotka koukuttavat pelaajia eniten. Tietynlaiset pelien piirteet, kuten nopeatempoisuus, pelien interaktiivisuus ja pelien palkitsevuus, lisäävät haitallisuutta. Haitallisimmiksi tiedettyjä rahapelejä ovat esimerkiksi nettiarvat, raha-automaattipelit ja vedonlyöntipelit.</p><p>Hallitusohjelmaan on kirjattu rahapelijärjestelmän uudistus, jossa yksinoikeusjärjestelmästä siirrytään lisenssijärjestelmään.</p><p>- Nyt tarvitaan entistä vahvempia toimia, joilla saadaan vakavuudeltaan erilaiset rahapeliongelmat vähenemään. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi rajoittaa rahapelien markkinointia ja asettaa pelaajille pakollisia kattavia kulutusrajoja, toteaa tutkija <strong>Tanja Grönroos</strong>.</p><p></p><p></p><p></p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 27 Feb 2024 12:13:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">5cc0b2c69698401575d372acc56f919d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rahapeli_istock-1482965186-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rahapeli_istock-1482965186-1.jpg" length="194443" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Liikunta suojaa kaatumisilta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunta-suojaa-kaatumisilta.html</link> <description>Tuore tutkimus vahvistaa näyttöä liikunnan tärkeydestä kaatumisten ehkäisyssä. Pari tuntia viikossa liikkuvat seitsemänkymppiset naiset kaatuvat ikätovereitaan harvemmin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Liikuntaa harrastavat seitsemänkymppiset naiset kaatuvat ikätovereitaan harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Havainto koskee naisia, jotka liikkuvat suositusten mukaisesti eli ainakin 150 minuuttia viikossa.</p><p>Tutkimuksen tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.54036" target="_blank" title="Siirrytään JAMA Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehdessä</a>, ja niiden perusteella yli 150 minuuttia viikossa liikuntaa harrastavat olivat kaatuneet edeltävän vuoden aikana kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka liikkuivat alle 150 minuuttia viikossa. Yhteys koski myös kaatumisia, jotka johtivat loukkaantumiseen.</p><p>Reipas kävely sekä kaikki fyysisesti kohtalaisen tai hyvin raskas liikunta liittyivät pienempään kaatumisriskiin.</p><p>Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan tärkeydestä kaatumisten ehkäisyssä. Tässä aineistossa hyödyt nähtiin vasta, kun osallistujat liikkuivat suositusten mukaisesti, mutta aiempien tutkimusten perusteella myös vähäisempi liikunta on hyväksi iäkkäiden terveydelle.</p><p>Tutkimukseen osallistui 7 100 naista, jotka arvioivat liikuntamääriään 65–70-vuotiaana sekä 68–73-vuotiaana.</p><p>Kaatumisten ehkäisylle on tarvetta, sillä 65 vuotta täyttäneistä 30–40 prosenttia kaatuu ainakin kerran vuodessa ja 80 vuotta täyttäneistä ja laitoshoidossa asuvista joka toinen. Noin puolet kaatuilijoista saa jonkinlaisen vamman. Joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa lonkkamurtuman tai jonkin muun vakavan vamman.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 26 Feb 2024 09:48:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">2da3cb1222c690d2d3535854fc890feb</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sauvakavely_istock-640918558-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sauvakavely_istock-640918558-1.jpg" length="229427" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vaginaalinen estrogeeni sopii rintasyöpää sairastavalle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vaginaalinen-estrogeeni-sopii-rintasyopaa-sairastavalle.html</link> <description>Paikallisesti emättimeen annosteltavista estrogeenivalmisteista ei ole haittaa rintasyöpäpotilaille, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vaihdevuosioireiden hoidossa voidaan käyttää vaginaalisia eli emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita, mutta niiden on pelätty heikentävän rintasyöpää sairastavien ennustetta. Tuoreen tutkimuksen perusteella huoli vaikuttaisi kuitenkin turhalta.</p><p>Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden aiemman tutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä yli 49 000 rintasyöpädiagnoosin hiljattain saaneen 40–79-vuotiaan naisen seurantatiedoista. Keskimäärin 5- ja 8-vuotisten seurantojen aikana 5 800 naista menehtyi rintasyöpään.</p><p>Naisista 5 prosenttia oli vaginaalisella estrogeenilääkityksellä, mutta heidän riskinsä menehtyä rintasyöpään seurannan aikana ei eronnut muiden potilaiden riskistä, tulokset osoittivat.</p><p>Muutama vuosi sitten tanskalaistutkijat osoittivat, ettei vaginaalinen estrogeenihoito todennäköisesti suurenna myöskään rintasyövän uusiutumisen vaaraa. Yhdessä tulokset viittaavatkin siihen, että hoito on turvallinen myös tässä potilasryhmässä, mutta tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, joissa potilaita seurataan pitempään.</p><p>Tutkimus julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1001/jamaoncol.2023.4508" target="_blank" title="Siirrytään JAMA Oncology -lehden sivulle"> JAMA Oncology -lehdessä</a>.</p><p>Rintasyöpä todetaan vuosittain noin 5 000 suomalaisnaisella. Joka vuosi arviolta 900 naista menehtyy rintasyöpään, mutta 90 prosenttia potilaista on hengissä vielä viiden kuluttua diagnoosista ja valtaosa paranee hoitojen avulla kokonaan.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 22 Feb 2024 10:34:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">481bd67394b14bb86af0211a368cba45</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nainen_istock-1141658443-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nainen_istock-1141658443-1.jpg" length="130644" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Mineraalisuolasta apua korkeaan verenpaineeseen?</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mineraalisuolasta-apua-korkeaan-verenpaineeseen.html</link> <description>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä iäkkäiden verenpaineen kohoamista.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä iäkkäiden verenpaineen kohoamista. Tämä onnistuu ilman, että verenpaine laskee haitallisen alhaiseksi.</p><p>Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa 600 vanhainkodissa asuvaa kiinalaista käytti kahden vuoden ajan joko tavallista suolaa tai mineraalisuolaa, jossa oli 62,5 % ruokasuolaa, 25 % kaliumia ja 12,5 % makuaineita.</p><p>Seurannan aikana mineraalisuolaa käyttäneistä 40 prosenttia harvempi sairastui korkeaan verenpaineeseen, tutkijat havaitsivat. Heidän verenpainelukemansa eivät laskeneet, mutta koska tavallista suolaa käyttäneiden lukemat nousivat, seurannan päättyessä mineraalisuolaryhmäläisten systoliset verenpaineet olivat keskimäärin 8 mmHg ja diastoliset verenpaineet 2 mmHg matalampia.</p><p>Tavallisen suolan korvaaminen mineraalisuolalla voi myös ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, aivoverenkiertohäiriöitä ja niistä johtuvia kuolemia. Tulokset julkaistiin <a href="https://www.jacc.org/doi/10.1016/j.jacc.2023.12.013" target="_blank" title="Siirrytään Journal of the American College of Cardiology -lehden sivulle">Journal of the American College of Cardiology -lehdessä</a>.</p><p>Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 21 Feb 2024 14:43:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">2abdc6dd3cd7e8e697f4f55808745c66</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1182718370-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1182718370-1.jpg" length="150348" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kahvi saattaa ehkäistä dementiaa, mutta ei kaikilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvi-saattaa-ehkaista-dementiaa-mutta-ei-kaikilla.html</link> <description>Positiiviset vaikutukset havaitaan ihmisillä, joilla on kofeiiniaineenvaihduntaa hidastava geenimuoto.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Säännöllinen kahvin juonti on yhdistetty pienempään dementiariskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tämä saattaa koskea vain ihmisiä, joiden kofeiiniaineenvaihdunta on hidasta.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s10654-023-01060-x" target="_blank" title="Siirrytään European Journal of Epidemiology lehden sivulle">European Journal of Epidemiology -lehdessä</a>, ja niiden mukaan vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovat sairastuvat dementiaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juo kahvia. Tämä havaitaan kuitenkin vain ihmisillä, joilla on tietty geenimuoto, jonka ansiosta heidän kofeiiniaineenvaihduntansa on hidasta.</p><p>Havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta hitaan kofeiiniaineenvaihdunnan vuoksi kofeiinia on elimistössä pitempään, mikä saattaa suurentaa kahviin ja kofeiiniin mahdollisesti liittyviä terveysvaikutuksia.</p><p>Tutkimukseen osallistui 6 000 keskimäärin 74-vuotiasta, joilta oli saatavilla koko genomin kattavat tiedot. Osallistujat eivät sairastaneet dementiaa keskimäärin yhdeksänvuotisen seurannan alkaessa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 20 Feb 2024 09:40:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">e967b2768554cad85c3526284942d4a1</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvi_iss_15938_32477-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvi_iss_15938_32477-1.jpg" length="142617" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Sisarukset suojaavat allergioilta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sisarukset-suojaavat-allergioilta.html</link> <description>Allergia- ja astmalääkkeiden käyttö on huomattavasti vähäisempää lapsilla, joilla on vanhempia sisaruksia, kertoo tuore kotimainen tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sisarusten kanssa eläminen erityisesti ensimmäisinä elinvuosina suojaa lasta allergisilta sairauksilta, kertoo Helsingin yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että allergia- ja astmalääkkeiden käyttö on huomattavasti vähäisempää lapsilla, joilla on vanhempia sisaruksia sekä esikoisilla, joiden ikäero nuorempiin sisaruksiin oli pieni.</p><p>Tutkimuksessa testattiin mikrobiomihypoteesia, jonka mukaan sisarusten aiheuttama mikrobialtistus suojaa astman ja allergioiden kehittymiseltä. Jo pitkään on tiedetty, että esikoisilla ja ainoilla lapsilla on muita enemmän allergisia sairauksia.</p><p>- Aiemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu sulkea pois muita selittäviä tekijöitä, kuten keisarileikkausten, asuinympäristön ja geneettisten erojen vaikutuksia, kertoo hankkeen toinen vastuututkija <strong>Juha Luukkonen</strong> Helsingin yliopistosta.</p><p>Nyt analyyseissa huomioitiin useita yhteyttä sekoittavia tekijöitä, kuten synnytystapa, asuinpaikan kaupunkimaisuus ja perheen sosioekonominen asema, sekä sisarusvertailun avulla kaikki sisarusten jakamat geneettiset tekijät ja ympäristötekijät.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s10654-024-01104-w" target="_blank" title="Siirrytään European Journal of Epidemiology -lehden sivulle">European Journal of Epidemiology -tiedelehdessä</a>.</p><p><em>Helsingin yliopiston ja Kelan tutkimus perustui yli puolen miljoonan vuosina 1995-2004 syntyneen suomalaislapsen aineistoon. Tutkimuksessa allergisen nuhan, atooppisen ihottuman, astman ja vaikeiden allergisten reaktioiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden ostotodennäköisyyttä tarkasteltiin 0–15-vuotiailla suomalaisilla sisarusten lukumäärän, syntymäjärjestyksen ja sisarusten ikäeron mukaan.</em></p><p></p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 16 Feb 2024 09:57:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">3428332e1d02e62c7e196843d1024670</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sisarukset_ing_13573_11714-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sisarukset_ing_13573_11714-1.jpg" length="184697" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Alkuvuonna paljon E-hepatiittitartuntoja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkuvuonna-paljon-e-hepatiittitartuntoja.html</link> <description>Tammi-helmikuun aikana on ilmoitettu 44 E-hepatiittitapausta eri puolilta Suomea. Tartuntalähteeksi epäillään lihaa ja lihaleikkeleitä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin on tammi-helmikuun aikana ilmoitettu 44 hepatiitti E-hepatiittitapausta eri puolilta Suomea. Tartunnan saaneista 27 on joutunut sairaalahoitoon.</p><p>Tartuntalähteeksi epäillään erilaisia lihaleikkelevalmisteita. THL:n haastattelemista 26 tapauksesta 25 oli nauttinut lihaa tai lihaleikkeleitä kuten meetvurstia tai salamia ennen sairastumistaan. Yhteyden varmistaminen vaatii kuitenkin lisäselvityksiä.</p><p>Hepatiitti E-tapauksia on ilmoitettu tavanomaista enemmän tammikuussa myös maissa, kuten Belgiassa ja Tsekissä.</p><h2>Tartuntalähteenä yleensä elintarvikkeet</h2><p>Hepatiitti E on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti E -infektio on suurimmalla osalla tartunnan saaneista oireeton. Tartunnan oireita voivat olla muun muassa kuume, vatsatautioireet, tumma virtsa, nivelkivut ja ihon ja silmän kovakalvon keltaisuus. Oireet ilmaantuvat keskimäärin 40 päivän kuluttua tartunnan saamisesta, mikä vaikeuttaa tartuntalähteen selvittämistä.</p><p>Ihminen saa tartunnan yleensä elintarvikkeiden välityksellä. Tyypillisiä tartuntalähteitä ovat esimerkiksi huonosti kypsennetty sianliha, salamityyppiset makkarat, simpukat ja osterit. E-hepatiittiviruksen voi saada myös tuoreiden ja pakastettujen vihannesten ja marjojen välityksellä.</p><p>Elintarvikkeiden ohella tartunnan voi saada myös suorassa kontaktissa virusta erittävän ihmisen tai eläimen ulosteeseen.</p><h2>Miten E-hepatiittia ehkäistään?</h2><p>E-hepatiittitartuntaa voi ehkäistä välttämällä kypsentämättömän sian- ja peuranlihan ja nilviäisten syömistä. Käsienpesu WC:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua auttaa myös tartunnan ehkäisyssä. Ulkomaan matkoilla kannattaa juoda vain kaupasta ostettua pullotettua juomavettä. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja.</p><p>Hepatiitti E -infektioon ei ole olemassa lääkitystä. Infektiot paranevat usein itsestään, mutta saattavat vakavissa tautitapauksissa vaatia myös sairaalahoitoa. </p><p></p><p></p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 15 Feb 2024 12:17:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">8cf181ec9edbbc5278485603d36bb989</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leikkele_iss_5130_07557-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leikkele_iss_5130_07557-1.jpg" length="215427" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nuorten kehonkuva parantunut</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuorten-kehonkuva-parantunut.html</link> <description>Kehomyönteisyyden lisääntyminen näkyy nuorten suhtautumisessa omaan vartaloonsa. Syömishäiriöt ja vääristynyt kehonkuva ovat kuitenkin edelleen yleisiä tytöillä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kokemus omasta kehostaan on muuttunut myönteisemmäksi viimeisen 20 vuoden aikana. Etenkin tyttöjen tyytymättömyys omaan kehoonsa ja toiveet laihemmaksi tulemisesta ovat vähentyneet. Poikien käsitys kehostaan on pysynyt melko samana.</p><p>– Positiivista muutosta tyttöjen kehonkuvassa voi osaltaan selittää kehomyönteisyyden lisääntyminen, pohtii erikoistutkija <strong>Kaisa Mishina</strong> Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.</p><p>Huolimatta myönteisistä muutoksista tyttöjen kohdalla, ongelmat kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä ovat kuitenkin tyypillisiä ja tytöillä on edelleen merkittävästi enemmän ongelmia kuin pojilla.</p><p>Tulosten mukaan kolme neljästä tytöstä toivoi ainakin joskus olevansa laihempi. Lisäksi tytöistä lähes 70 prosenttia oli ainakin toisinaan tyytymätön kehoonsa ja vastaava luku poikien kohdalla oli hieman alle 40 prosenttia, Mishina kertoo.</p><h2>Koronan vaikutus selvityksessä</h2><p>Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaan ennen koronapandemiaa. Tutkijoiden mukaan pandemia onkin saattanut nostaa merkittävästi syömiskäyttäytymisen ongelmia.</p><p>- Tiedetään, että korona lisäsi merkittävästi nuorten psykiatrisia diagnooseja, mukaan lukien syömishäiriödiagnooseja. Myös syömishäiriöihin liittyvät hoitomäärät lisääntyivät. Onkin mahdollista, että nousua syömis- ja kehonkuvaongelmissa nähdään myös valtaväestössä.</p><p>Mishina on parhaillaan tutkimassa professori <strong>Andre Souranderin</strong> johdolla korona-ajan vaikutusta nuoriin. </p><p><em>Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus pohjautuu toistuvaan väestöpohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen, joka tehtiin Rovaniemen ja Salon alueilla vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Kyselytutkimukseen pyydettiin vastaamaan kaikkia 7.- ja 9.-luokkalaisia nuoria kaikista alueiden yläkouluista. Tutkimukseen osallistui noin 1500 yläkouluikäistä nuorta kunakin tutkimusvuonna.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 14 Feb 2024 11:28:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">59b948b443c6741205ab78b324d8c5a5</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini_istock-914249198-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini_istock-914249198-1.jpg" length="150871" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Tupakan syöpäriski puolittuu 10–15 vuotta lopettamisesta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakan-syopariski-puolittuu-10-15-vuotta-lopettamisesta.html</link> <description>Vaikutus on voimakkain, jos tupakoinnin lopettaa alle 50-vuotiaana, mutta hyödyt ovat merkittäviä tämänkin jälkeen, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tupakointi aiheuttaa syöpää, mutta riskit alkavat vähitellen pienentyä tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Vaikutus on suurin, jos tupakoinnin lopettaa alle 50-vuotiaana.</p><p>Tiedot käyvät ilmi korealaistutkimuksesta, jossa yli 2 miljoonaa aikuista seurattiin keskimäärin 14 vuoden ajan. Tupakoinnista ja tupakoinnin lopettamisesta kysyttiin kahdesti seurannan aikana.</p><p>Tupakoivat sairastuivat syöpään selvästi muita todennäköisemmin, mutta riskit alkoivat pienentyä tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Kymmenen vuoden kohdalla luvuissa näkyi vähäinen nousu, mutta 15 vuotta lopettamisesta syöpäriski oli puolet pienempi kuin tupakointia jatkaneiden. Keuhkosyövän riski alkoi pienentyä noin kolme vuotta aikaisemmin.</p><p>Yhteys oli voimakkain, jos tupakoinnin lopetti alle 50-vuotiaana, mutta hyödyt olivat merkittäviä tämänkin jälkeen.</p><p>Korealaisten tulokset tukevat näyttöä tupakoinnin vaaroista ja osoittavat haittojen vähitellen poistuvan tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Hiljattain julkaistun toisen tutkimuksen perusteella riski menehtyä syöpään tai muihin tupakan aiheuttamiin sairauksiin alkaa sekin pienentyä noin 10 vuotta lopettamisesta, mutta savuttomien tasolle riski laskee vasta 20–30 vuodessa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.54958" target="_blank" title="Siittytään JAMA Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 09 Feb 2024 09:09:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">d88c31d4f96466f1df3013db715bb0d7</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/tupakoinnin_lopettaminen_iss_23470_00018-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/tupakoinnin_lopettaminen_iss_23470_00018-1.jpg" length="146614" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Valtakunnallinen varautusmispäivä - tarkista lääkekaapin sisältö</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/valtakunnallinen-varautusmispaiva-tarkista-laakekaapin-sisalto.html</link> <description>Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että 72 tunnin kotivaraan kuuluu myös kodin lääkekaapin asianmukainen varustus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Helmikuun 7. päivä vietetään valtakunnallista varautusmispäivää. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että 72 tunnin kotivaraan kuuluu myös kotona olevan lääkekaapin asianmukainen varustus. </p><p>Jos lääkekaapin siivoamisesta on kulunnut tovi, nyt on hyvä hetki tarkistaa sen sisältö. Vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet tulee poistaa ja palauttaa apteekkiin. Samalla on hyvä tarkistaa, että lääkekaapin sisältö on ajantasalla. Kodin lääkekaapista tulisi löytyä ainakin kipu- ja kuumelääke, ensiaputarvikkeet haavojen hoitoon, allergialääke, apu äkilliseen ripuliin ja toimiva kuumemittari.</p><p>Jokaisen tulisi myös muistaa uusia reseptinsä ajoissa ja varmistaa, että kotona on muutaman päivän käyttöä vastaava määrä reseptilääkkeitä.</p><p>On myös hyvä huolehtia siitä, että käytössä oleviin, kriittisiin, virtaa vaativiin lääkinnällisiin laitteisiin on varavirtalähde ja että kotoa löytyy paristoja tarvittaviin terveydenseurannan laitteisiin, kuten verenpainemittariin.</p><p><em>Valtakunnallinen Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivää vietetään 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi. Varautumispäivän järjestää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 07 Feb 2024 10:26:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">9e9d762fe9d27885ecda90680715370f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/kotivara_istock-1345507654-muokattu.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/kotivara_istock-1345507654-muokattu.jpg" length="52560" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Home yhteydessä lasten astmaan</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/home-yhteydessa-lasten-astmaan.html</link> <description>Kodin kosteus ja home suurentavat lapsen riskiä sairastua astmaan. Lemmikki kodissa sen sijaan pienentää sairastumisriskiä, kertoo tuore tanskalaistutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Home- ja kosteus kotona voivat suurentaa lapsen riskiä sairastua astmaan, tanskalaistutkimus osoittaa. Astma kehittyy sen sijaan harvemmin lapsille, joiden perheessä on lemmikkieläimiä tai jotka kasvavat maatilalla.</p><p>Tanskalaisten tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s10654-023-01051-y" target="_blank" title="Siirrytään European Journal of Epidemiology -lehden sivulle">European Journal of Epidemiology -lehdessä</a>, ja niiden perusteella kodin kosteus ja home lapsen ollessa 11-vuotias liittyi suurentuneeseen astman riskiin 18-vuotiaana. Yhteys oli voimakas etenkin, jos hometta ja kosteutta oli lapsen makuuhuoneessa.</p><p>Näihin lapsiin verrattuna astman riski oli noin puolet pienempi lapsilla, jotka olivat kasvaneet lemmikkiperheessä tai maatilalla. Sairastumisriski oli pienin maatilalla asuvissa lemmikkiperheissä.</p><p>Tutkimuksissa on vaikea erotella asuinympäristön ja lukuisten muiden seikkojen vaikutuksia, mutta kodin homevaurioiden ja kosteuden haitoista on saatu näyttöä myös useissa suomalaistutkimuksissa. Lemmikkejä ja maatiloja koskevat tulokset sen sijaan ovat vaihdelleet enemmän.</p><p>Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena siitä, että lapsuuden kasvuympäristö voi vaikuttaa lapsen astmariskiin, mutta kasvuympäristön lisäksi lukuisat muutkin seikat vaikuttavat astman kehittymiseen.</p><p>Suomessa astmaa sairastaa noin 6–10 prosenttia lapsista ja 10–14 prosenttia aikuisista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 06 Feb 2024 13:49:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">c0ec69a84e1e49d22d5657955598603f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/lapsi_lemmikki_iss_20684_01508-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/lapsi_lemmikki_iss_20684_01508-1.jpg" length="112551" type="image/jpeg" /> </item></channel></rss> If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:
Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):
If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:
http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss
