![[Valid RSS]](images/valid-rss-rogers.png "Valid RSS")
This is a valid RSS feed.
This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.
<?xml version="1.0"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"><channel> <title>Uutiset - Apteekki</title> <link>https://www.apteekki.fi</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description> <language>fi</language> <pubDate>Wed, 15 Jan 2025 09:10:13 +0200</pubDate> <lastBuildDate>Tue, 14 Jan 2025 10:40:00 +0200</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>Puolet proteiineista olisi hyvä saada kasvistuotteista</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puolet-proteiineista-olisi-hyva-saada-kasvistuotteista.html</link> <description>Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäisestä proteiinin saannista noin puolet olisi hyvä tulla kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista ja pähkinöistä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tämä pienentäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä.</p><p>Tiedot perustuvat 200 000 yhdysvaltalaismiehen ja -naisen 30-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 16 000 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Ruokavaliosta kyseltiin neljän vuoden välein.</p><p>Tutkijoiden tavoite oli selvittää, kuinka suuri osuus päivittäisestä proteiinin saannista olisi hyvä olla kasviperäistä ja kuinka paljon eläinkunnasta.</p><p>Analyysin perusteella sydän- ja verisuonitautien ja sepelvaltimotaudin riski oli pienin osallistujilla, joiden proteiinin saannista noin puolet oli kasviperäistä. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka saivat proteiininsa melkein pelkästään lihasta.</p><p>Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on todettu hyväksi sydänterveydelle monissa tutkimuksissa tätä ennenkin.</p><p>Punaisen lihan ja varsinkin teollisesti prosessoidun makkaran ja leikkeleiden runsas syöminen voi altistaa sydän- ja verisuonitautien lisäksi mm. diabetekselle. Osittain yhteydet selittynevät itse lihalla ja sen sisältämällä rasvalla, mutta monissa lihatuotteissa on myös paljon suolaa, mikä lisää terveysriskejä. Myös ruoan valmistustavalla on väliä.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/j.ajcnut.2024.09.006">American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 14 Jan 2025 10:40:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">0417ca87c76ba1a8c08d8957a4f80283</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasviproteiini-iss_23395_03742-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasviproteiini-iss_23395_03742-1.jpg" length="223563" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Aiempi luunmurtuma altistaa uudelle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aiempi-luunmurtuma-altistaa-uudelle.html</link> <description>Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmin vain keski-iässä sattuneet murtumat on yhdistetty myöhempien luunmurtumien riskiin.</p><p>Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisiässä luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka olivat säästyneet aikaisemmilta luunmurtumilta.</p><p>Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuotta. Noin neljännes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisiässä.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, luunmurtumariskin arvioinnissa kannattaisi huomioida kaikki aikuisiässä sattuneet murtumat eikä vain myöhemmällä iällä sattuneet.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.48208">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 07 Jan 2025 10:04:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">b5fe483ba6ec089b64a79a0d6aecd2e3</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/luunmurtuma_istock-531796320-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/luunmurtuma_istock-531796320-1.jpg" length="128269" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi voi altistaa diabetekselle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epasaannollinen-vuorokausirytmi-voi-altistaa-diabetekselle.html</link> <description>Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, osoittaa tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, tuore tutkimus osoittaa.</p><p><a href="https://doi.org/10.2337/dc24-1208">Diabetes Care -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 73 000 aikuisen kahdeksanvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat käyttivät aktiivisuusrannekkeita viikon ajan.</p><p>Aktiivisuusrannekkeiden avulla tutkijat pystyivät selvittämään osallistujien nukkumaanmeno- ja heräämisajat.</p><p>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi liittyi noin kolmanneksen suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden vuorokausirytmi oli hyvin säännöllinen.</p><p>Yhteydet näkyivät riippumatta siitä, miten pitkiä yöunia osallistujat nukkuivat.</p><p>Tulokset viittaavat epäsäännöllisen vuorokausirytmin ja tyypin 2 diabeteksen yhteyteen, mutta myös monet muut elintapaseikat voivat selittää tuloksia. Havainnot olisikin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:12:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">54488a25fbdfe9d0b99bd3bbc1d7c874</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yokukkuja_istock-2174136574-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yokukkuja_istock-2174136574-1.jpg" length="123927" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Opioidilääkityksellä yhteys dementiaan</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/opioidilaakityksella-yhteys-dementiaan.html</link> <description>Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkäaikainen ja runsas käyttö voi myös lisätä dementiariskiä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Elämänsä aikana paljon opioidilääkityksiä saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todennäköisemmin. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys nähdään potilailla, jotka ovat elämänsä aikana saaneet yhteensä vähintään 2 700 mg morfiinia vastaavan määrän opioideja.</p><p>Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Myös dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet epäselviä.</p><p>Tutkimuksessa käytettiin Tanskan kansallisia terveysrekistereitä, joista kerättiin tiedot lähes 1,9 miljoonasta aikuisesta. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka eivät sairastaneet dementiaa tai syöpää yli 20-vuotisen seurannan alkaessa. Myös opioidiriippuvaiset ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rajattiin pois analyysista.</p><p>Tulosten perusteella paljon opioideja elämänsä aikana saaneet sairastuivat dementiaan jonkin verran muita todennäköisemmin. Myös mietoja opioideja pitkään käyttäneet olivat suurentuneessa dementiavaarassa. Analyysista suljettiin pois syöpäkipuihin opioideja saaneet.</p><p>Osittain opioidien ja dementian yhteys johtui kroonisista kivuista, joiden hoitamiseen opioideja käytettiin, mutta ne eivät selittäneet kaikkea. Onkin mahdollista, että opioidien pitkäaikainen käyttö itsessään altistaa muistisairauksille, mutta tämän varmistaminen vaatii lisätutkimuksia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.45904">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:03:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">32180c628b8b4d001f35f85c0751a92e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_vanha_mies_laakepurkki_iss_4222_00176.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_vanha_mies_laakepurkki_iss_4222_00176.jpg" length="115728" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Verenpaineen hoito kannattaisi aloittaa kolmen lääkkeen yhdistelmällä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaineen-hoito-kannattaisi-aloittaa-kolmen-laakkeen-yhdistelmalla.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan pieniannoksinen kolmen lääkkeen yhdistelmä on tehokas ja turvallinen ensimmäisenä verenpaineen hoitona silloinkin, kun potilaan verenpaine ei ole vielä huomattavan korkea.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kohonnutta verenpainetta voisi hoitaa heti alusta saakka kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmällä, tuore tutkimus osoittaa. Pienet annokset eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä on havaittu tehokkaaksi aiemmissakin tutkimuksissa.</p><p>Tutkimukseen osallistui 295 keskimäärin 51-vuotiasta verenpainepotilasta. Potilaiden verenpaine oli kotimittauksissa keskimäärin 139/86 mmHg ja heitä oli hoidettu korkeintaan yhdellä verenpainelääkkeellä.</p><p>Osana tutkimusta kaikki osallistujat lopettivat lääkityksensä, minkä jälkeen he saivat päivittäin joko kolmen lääkkeen pieniannoksista yhdistelmää, samaa yhdistelmää suuremmilla annoksilla tai lumevalmistetta. Yhdistelmälääkkeissä oli angiotensiinireseptorin salpaajiin kuuluvaa telmisartaania, kalsiuminestäjiin lukeutuvaa amlodipiinia ja diureetteihin kuuluvaa indapamidia.</p><p>Verrattuna lumevalmisteeseen yhdistelmälääkitykselle satunnaistettujen systolinen verenpaine oli kotimittauksissa 7–8 mmHg alhaisempi neljän viikon hoidon jälkeen. Sama havaittiin myös lääkärin mittaamissa verenpainelukemissa.</p><p>Tulokset vahvistavat näyttöä pieniannoksisen yhdistelmälääkityksen hyödyistä ja osoittavat sen tehokkaaksi ja turvalliseksi ensimmäisenä verenpaineen hoitona silloinkin, kun potilaan verenpaine ei ole vielä huomattavan korkea.</p><p>Hoitosuositukset kannustavat nykyään aloittamaan lääkehoidon usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen hoito ei useinkaan tuota toivottuja tuloksia. Yhdistelmähoitoja käytetään varsinkin, kun potilaan verenpaine on hyvin korkea tai potilas on muuten suuressa sydän- ja verisuonioireiden vaarassa.</p><p>Aikuisista suomalaisista noin 2 miljoonan verenpaine on koholla ja noin miljoona suomalaisaikuista on verenpainelääkityksellä. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.jacc.org/doi/full/10.1016/j.jacc.2024.08.025">Journal of the American College of Cardiology -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 12 Dec 2024 10:02:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">e69c99f8daed8aca77fcba5669f82f20</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aamulaakkeet_istock-860285900-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aamulaakkeet_istock-860285900-1.jpg" length="141110" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ahdistuneisuus saattaa dementiariskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ahdistuneisuus-saattaa-dementiariskia.html</link> <description>Ahdistuneisuus voi tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan. Jos ahdistuneisuus kuitenkin hellittää, dementiariski myös pienentyy.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ahdistuneisuus voi tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan. Jos ahdistuneisuus hellittää ja saadaan hoidettua, dementiariski myös pienentyy, tulokset osoittavat.</p><p>Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja niiden perusteella krooninen ahdistuneisuus, mutta myös uudet sairastumiset liittyivät noin kolminkertaiseen riskiin sairastua dementiaan kymmenvuotisen seurannan aikana. Yhteys oli voimakas etenkin alle 70-vuotiailla.</p><p>Ahdistuneisuuteen liittyvä sairastumisriski katosi, jos potilaan ahdistus hellitti seurannan aikana, minkä jälkeen sairastumisriski oli muiden samanikäisten tasolla.</p><p>Tulokset vahvistavat näyttöä ahdistuneisuuden ja dementian yhteyksistä. Ne viittaavat myös siihen, että oikea-aikainen ahdistuneisuuden hoitaminen voi ehkäistä dementian ja muiden muistisairauksien kehittymistä.</p><p>Tutkimukseen osallistui 2 100 keskimäärin 76-vuotiasta, joista 64 sai dementiadiagnoosin keskimäärin kymmenvuotisen seurannan aikana.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 03 Dec 2024 11:00:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">37ae7028591dc14333b5e1b4b83235ff</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ahdistus-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ahdistus-1.jpg" length="154702" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Opioidilaastarin käyttö saunoessa hengenvaarallista</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/opioidilaastarin-kaytto-saunoessa-hengenvaarallista.html</link> <description>Fimea varoittaa, että opioidia sisältävän lääkelaastarin käyttö saunoessa voi aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen. Opioidilaastari tulee poistaa ennen saunomista.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että opioidilääkelaastareiden altistuminen ulkoiselle lämmölle voi lisätä ihon kautta annosteltavan lääkeaineen pitoisuutta veressä, ja tämä voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytykseen.</p><p>Opioideja sisältäviä lääkelaastareita ei tule altistaa esimerkiksi saunalle, lämpötyynyille tai kuumille kylvyille, sillä tämä saattaa lisätä lääkkeen tarpeettoman voimakasta imeytymistä elimistöön. Opioidia sisältävä lääkelaastari tulee ottaa pois ennen saunomista.</p><p>Fimean tietoon on tullut Suomesta viisi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunutta tapausta, jossa fentanyyliä sisältävä opioidilaastari on saunomisen yhteydessä aiheuttanut kuoleman fentanyylimyrkytykseen.</p><h2>Tarkista käyttöohje pakkausselosteesta</h2><p>Opioidia, kuten fentanyyliä tai buprenorfiinia sisältävien lääkelaastarien kiinnityskohtaa ei saa altistaa ulkoiselle lämmönlähteelle, kuten saunomiselle, lämpötyynylle tai huovalle, lämmitettävälle vesisängylle, lämpölampulle, auringonotolle, kuumavesipullolle, pitkäkestoisille kuumille kylvyille eikä kuumalle porealtaalle. Myös korkea kuume saattaa lisätä lääkkeen imeytymistä, ja siksi korkean kuumeen hyvä hoito on aiheellista.</p><p>Myös muiden lääkelaastarien kohdalla suosittellaan tarkistamaan ohjeistus saunomiseen ja muihin ulkoisiin lämmönlähteisiin liittyen pakkausselosteesta. Seloste löytyy jokaisesta lääkepakkauksesta ja lisäksi se on tarkistettavissa myös Fimean lääkehaussa.</p><p>Omaan lääkitykseen liittyvien kysymysten kanssa tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitoyksikköön. Neuvoa voi myös kysyä apteekista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 26 Nov 2024 08:00:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">603bd7835093e0f987eee1b8d8c30577</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/sauna_istock-1393320301-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/sauna_istock-1393320301-1.jpg" length="132874" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kuorsauksella yhteys nuorten käytöshäiriöihin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuorsauksella-yhteys-nuorten-kaytoshairioihin.html</link> <description>Kuorsaavilla nuorilla on muita enemmän tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia. Yhteys koskee erityisesti lihavia nuoria.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kuorsaaminen ei tuoreen tutkimuksen mukaan heikennä nuorten muistia ja muita ajatustoimintoja, mutta osalla se voi liittyä muun muassa käytöksen ja tunteiden hallinnan vaikeuksiin.</p><p>Tutkimukseen osallistui 12 000 keskimäärin 10-vuotiasta, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Osallistujien kuorsaamista, kognitiota ja oireilua selviteltiin neljästi seurannan aikana.</p><p>Tutkimuksen alkaessa 7 prosenttia lapsista kuorsasi, mutta heidän osuutensa putosi 3 prosenttiin viidessä vuodessa.</p><p>Kuorsaaminen ei liittynyt heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä missään vaiheessa seurantaa. Kuorsaajilla oli kuitenkin muita todennäköisemmin tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia, tulokset osoittivat. Oireilua oli etenkin lihavilla nuorilla.</p><p>Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Säännöllisesti kuorsaavien lasten aivoissa on nähty muun muassa muutoksia, jotka voivat liittyä keskittymisen, käytöksen ja oppimisen ongelmiin. Kuorsaamisen hoitaminen esimerkiksi nielu- ja kitarisojen poistoleikkauksella saattaisi korjata tilanteen.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.44057">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 18 Nov 2024 09:20:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">578eba7fb32d7dc82e843a777d015004</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paivaunet-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paivaunet-1.jpg" length="184701" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Hedelmät ehkäisevät rakkosyöpää</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hedelmat-ehkaisevat-rakkosyopaa.html</link> <description>Virtsarakon syöpä näyttäisi kehittyvän harvemmin ihmisille, joiden ruokavaliossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia. Erityisesti appelsiini, omena, banaani ja parsa liittyvät pienempään sairastumisriskiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Virtsarakon syöpä näyttäisi kehittyvän harvemmin ihmisille, joiden ruokavaliossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi appelsiini, omena, banaani ja parsa liittyvät pienempään sairastumisriskiin.</p><p>Tiedot käyvät <a href="https://doi.org/10.1007/s00394-024-03436-5">European Journal of Nutrition -lehden julkaisemasta meta-analyysitutkimuksesta</a>, jossa analysoitiin yhdentoista tutkimuksen ja yhteensä 5 600 rakkosyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tietoja.</p><p>Tulosten perusteella eniten hedelmiä ja vihanneksia ruokavaliostaan saavat sairastuivat virtsarakkosyöpään noin 20 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten nauttivat.</p><p>Yhteydet koskivat sitrushedelmiä, siemenhedelmiä ja trooppisia hedelmiä, joita ovat esimerkiksi appelsiini, greippi, mandariini, omena, päärynä ja banaani. Vihanneksista esiin nousivat versovihannekset, joita ovat esimerkiksi parsa, latva-artisokka ja bambunversot.</p><p>Suomessa todetaan vuosittain noin 1 400 uutta virtsarakon syöpää. Potilaista 75 prosenttia on miehiä. Virtsarakon syövän tärkein riskitekijä on tupakointi ja yleisin oire verivirtsaisuus.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 06 Nov 2024 12:46:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">ac504d4c4b480450273a692f3e66bf8b</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hedelmat_ing_18941_19565-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hedelmat_ing_18941_19565-1.jpg" length="311414" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Täysjyväviljasta apua verenpaineeseen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/taysjyvaviljasta-apua-verenpaineeseen.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan täysjyväviljat ehkäisevät verenpaineen kohoamista. Suotuisat vaikutukset ilmenevät kaikenikäisillä, mutta ovat suurimmat iäkkäillä ja ylipainoisilla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Täysjyväviljojen lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista, tuore tutkimus osoittaa. Täysjyväviljojen terveyshyödyt on tiedetty pitkään, mutta kiinalaistutkijoiden tulokset lisäävät näyttöä entisestään.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s00394-024-03434-7">European Journal of Nutritionissa</a> ja niiden perusteella paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin. Tämä havaittiin seitsemän vuoden seurannassa.</p><p>Yhteydet nähtiin osallistujilla, jotka söivät paljon täysjyvävehnää, -maissia tai -hirssiä. Suotuisat vaikutukset koskivat kaikenikäisiä, mutta olivat suurimmat iäkkäillä ja ylipainoisilla.</p><p>Täysjyväviljatuotteiden käyttö on aiemmin yhdistetty muun muassa pienempään sydän- ja verisuonisairauksien, paksu- ja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 31 Oct 2024 10:39:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">b137d4979dace553e55d0628517c2ae9</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leipa_iss_10965_07793-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leipa_iss_10965_07793-1.jpg" length="247094" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Raskaudenaikainen liikunta suojaa lasta astmalta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/raskaudenaikainen-liikunta-suojaa-lasta-astmalta.html</link> <description>Lapsen riski sairastua astmaan voi lähes puolittua muihin lapsiin verrattuna, jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. On myös osoitettu, että äidin raskausajan liikunta vahvistaa vastasyntyneen lapsen keuhkojen toimintaa.</p><p>Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen riski sairastua astmaan voi lähes puolittua muihin lapsiin verrattuna, jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. </p><p>Äidin liikunta ja lapsen astmariski ovat yhteydessä moniin samoihin terveys-, elintapa- ja ympäristötekijöihin, kuten äidin painoon, stressiin ja sairasteluun, koko perheen liikuntatottumuksiin, ravitsemukseen ja esimerkiksi koiran omistamiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa huomioitiin näiden ja useiden muiden samankaltaisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tuloksiin, mutta ne eivät selittäneet äidin raskaudenaikaisen liikunnan suojaavaa yhteyttä lapsen astmariskiin.</p><p>- Havaintomme viittaa vahvasti siihen, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla olisi itsenäinen myönteinen vaikutus sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, kertoo väitöskirjatutkija <strong>Emma-Reetta Musakka</strong>.</p><p>Äidin harrastaman liikunnan tiedetään vaikuttavan myös sikiön aktiivisuuteen ja hengitysliikkeisiin, jotka tukevat keuhkojen kehittymistä.</p><p>- Vielä emme tiedä, miksi äidin liikunta näkyi lapsen pienempänä astmariskinä. Yksi mahdollisuus on, että se tukee sikiön keuhkojen kypsymistä, Musakka jatkaa.</p><h2>Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa</h2><p>Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa. Osa astmatapauksista voidaan ehkäistä.</p><p>- Isän ja äidin tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti tehokas tapa pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Siksi on huomionarvoista, että äidin kohtalaisen raskaudenaikaisen liikunnan merkitys näyttäisi olevan samaa mittaluokkaa, havainnollistaa tutkimusta johtanut dosentti <strong>Pirkka Kirjavainen</strong>.</p><p>Tutkimustulokset eivät viitanneet siihen, että viikoittaisen liikuntamäärän lisäys kolmesta kerrasta suuremmaksi olisi ollut yhteydessä vieläkin pienempään astmariskiin. Raskausajan liikunnan määrän ja rasittavuuden merkityksestä astman ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskaana oleville naisille noin 2,5 tuntia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa viikossa.</p><p>- Tulokset ovat erittäin lupaavia astman ehkäisyn kannalta. On ilo huomata, että jo kohtuullisilla liikuntamäärillä äiti voi vaikuttaa merkittävästi paitsi omaan, myös lapsensa terveyteen, Kirjavainen sanoo.</p><p><em>Itä-Suomen yliopiston (UEF), Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) äiti-lapsiparia raskausajalta lapsen seitsemänteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa <a href="https://www.cell.com/med/fulltext/S2666-6340(24)00370-2?_returnURL=https%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS2666634024003702%3Fshowall%3Dtrue">MED-tiedejulkaisussa</a>.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 23 Oct 2024 12:20:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">bc8502adf413c0fe9a5e57c6b04ad48f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kotijumppaaja_istock-1287601882-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kotijumppaaja_istock-1287601882-1.jpg" length="139982" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Riskiryhmien influenssarokotukset alkavat lokakuussa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/riskiryhmien-influenssarokotukset-alkavat-lokakuussa.html</link> <description>THL suosittelee 85 vuotta täyttäneille tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Monet hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa.</p><p>Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta.</p><p>Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on parhaillaan käynnissä.</p><h2>Influenssarokote on maksuton riskiryhmille</h2><p>Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki 65-vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat, varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset, sekä sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.</p><p>Lisäksi influenssarokotetta tarjotaan maksutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon, sekä vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.</p><p>Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.</p><p>Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa. Lokakuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä.</p><p>Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä vuodenvaihteen jälkeen, helmi-maaliskuussa. Koronapandemian jälkeen influenssakaudet ovat tosin alkaneet jonkin verran aiemmin ja epidemiahuippu on ajoittunut jo vuodenvaihteeseen.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 09 Oct 2024 08:32:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">febf3e3f205c8b1cac6221f77e83bc04</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/influenssarokotus_istock-1280005156-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/influenssarokotus_istock-1280005156-1.jpg" length="143328" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Antibioottiresistenssi uhkaa maailmaa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/antibioottiresistenssi-uhkaa-maailmaa.html</link> <description>Vuoteen 2050 mennessä lähes 40 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, varoittaa tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vuoteen 2050 mennessä yli 39 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, tuore tutkimus osoittaa. Nykyisellään antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot tappavat noin miljoona ihmistä vuosittain.</p><p><a href="https://doi.org/10.1016/S0140-6736(24)01867-1">Lancet-lehdessä</a> julkaistu tutkimus perustuu vuosien 1990–2021 tietoihin 204 maasta.</p><p>Tarkasteltuna aikana alle 5-vuotiaiden lääkeresistentit infektiot vähenivät 50 prosenttia, mutta yli 70-vuotiailla nähtiin 80 prosentin lisäys.</p><p>Eniten yleistyivät Staphylococcus aureuksen aiheuttamat infektiokuolemat. Niissä tapahtui jopa 90 prosentin lisäys vuosina 1990–2021. Myös karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat yleistyivät voimakkaasti.</p><p>Aineistonsa perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin nykyään. Lisäksi vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin. Jos ennuste pitää paikkansa, kuolleisuus tulee olemaan suurinta eteläisessä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 07 Oct 2024 11:06:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">1649f3777b0bf67eb52ac756e21d3b03</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/antibioottiresistenssi_inh_49090_24076.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/antibioottiresistenssi_inh_49090_24076.jpg" length="213891" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Flavonoideista apua dementian välttämisessä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/flavonoideista-apua-dementian-valttamisessa.html</link> <description>Runsaasti flavonoideja ruokavaliostaan saavat näyttävät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin. Tuoreessa tutkimuksessa flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienempään dementiariskiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Runsaasti flavonoideja ruokavaliostaan saavat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin, brittitutkimus osoittaa. Varsinkin tee, marjat ja kohtuullinen määrä viiniä liittyivät pienempään sairastumisriskiin tässä aineistossa.</p><p>Tutkimukseen osallistui yli 120 000 keskimäärin 56-vuotiasta brittiä, joita seurattiin yhdeksän vuoden ajan.</p><p>Kun tutkijat yhdistivät tiedot seurannan aikana todetuista dementioista osallistujien ruokavaliotietoihin, he havaitsivat eniten flavonoideja ruokavaliostaan saavien sairastuneen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa oli vähiten flavonoideja.</p><p>Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos osallistujan dementiariski oli suurentunut geneettisen alttiuden vuoksi. Myös masennusoireita ja korkeaa verenpainetta potevat näyttivät saavan suuremman hyödyn flavonoideista.</p><p>Yksittäisistä flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienentyneeseen dementiariskiin. Tähän riitti esimerkiksi viisi kupillista teetä päivässä sekä lasillinen viiniä tai kourallinen marjoja.</p><p>Brittien tulokset tukevat näyttöä flavonoidien terveyshyödyistä, mutta myös ruokavalion muut piirteet ovat voineet vaikuttaa osallistujien sairastumisriskeihin. Flavonoideja on paljon kasvis- ja hedelmäpainotteisessa ruokavaliossa, joka on monella muullakin tapaa hyväksi terveydelle ja pienentää lukuisten sairauksien vaaraa. Aineiston luonteen vuoksi on myös mahdollista, että osa potilaista oli muuttanut ruokavaliotaan dementiaan sairastuttuaan, mikä myös on huomioitava tuloksia tulkittaessa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.34136">JAMA Network Open -lehdessä</a>. Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa UK Biobank -aineistoa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 03 Oct 2024 10:47:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">fbb48b26a99f73f7a9be93e566613bf8</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/karpalo_ing_49148_15855-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/karpalo_ing_49148_15855-1.jpg" length="244648" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kahvilla ja teellä yllättäviä sydänvaikutuksia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvilla-ja-teella-yllattavia-sydanvaikutuksia.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan päivittäin kolmisen kuppia kahvia tai teetä nauttivat säästyvät sydän- ja verisuonitautien kasautumiselta muita todennäköisemmin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäin kolmisen kuppia kahvia tai teetä nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitautien kasautumiselta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1210/clinem/dgae552">Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä,</a> ja niiden perusteella kolme kupillista kahvia tai teetä päivittäin juovat säästyivät useamman sairauden kasautumiselta 40–50 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juoneet teetä tai kahvia tai joiden kofeiinin saanti oli alle 100 mg päivässä.</p><p>Sairauksien kasautumisella tarkoitettiin vähintään kahden sairauden yhtäaikaista potemista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja tyypin 2 diabetesta.</p><p>Kahvi, tee ja kofeiini on yhdistetty pienempiin sydänriskeihin aiemminkin, mutta sairauksien kasautumisen ja kofeiinin yhteyksiä on tutkittu vähemmän. Niiden lisäksi kuitenkin moni muukin seikka voi vaikuttaa tuloksiin, joten havaintoja on syytä tulkita varoen. Maltillinen kofeiinin päivittäinen käyttö on tutkimusten mukaan turvallista.</p><p>Tutkimuksessa käytettiin UK Biobank -aineistoa, joka koostuu yli puolen miljoonan 37–73-vuotiaan terveystiedoista. Kofeiinia koskevaan analyysiin kerättiin tietoja 170 000 ja kahvia ja teetä koskevaan 190 000 henkilöstä. Osallistujat eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta tutkimuksen alkaessa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 30 Sep 2024 13:42:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">70b514f7ad42ac39c7a55abf4a5096ff</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvipavut_iss_25788_00341-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvipavut_iss_25788_00341-1.jpg" length="278010" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nauraminen auttaa kuivasilmäisyyteen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nauraminen-auttaa-kuivasilmaisyyteen.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan nauraminen voi lievittää silmien kuivumista jopa yhtä hyvin kuin tavalliset silmätipat.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Nauraminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää silmien kuivumista yhtä hyvin kuin tavalliset silmätipat. Nauruhoidon vaikutukset myös kestävät pitempään.</p><p>Erilaiset nauruharjoitukset ja nauruterapia voivat tukea monien kroonisten sairauksien hoitoja, mutta silmien kuivumiseen sitä ei ole juurikaan tutkittu.</p><p>Nyt julkaistussa tutkimuksessa 300 keskimäärin 29-vuotiasta kuivasilmäisyydestä kärsivää satunnaistettiin joko nauruhoitoon tai silmätippahoitoon kahdeksi kuukaudeksi.</p><p>Viiden minuutin nauruharjoituksia tehtiin neljästi päivässä, ja ne koostuivat naurua ja nauruilmeitä imitoivien lauseiden toistamisesta. Potilaiden tukena oli kännykkäsovellus, joka opasti harjoitusten tekemiseen ja potilaat myös videoivat harjoituksiaan sovelluksella.</p><p>Kun potilaita verrattiin tutkimusjakson päätteeksi, silmäoireet olivat lievittyneet yhtä paljon kummassakin ryhmässä. Naururyhmäläisten oireet tosin pysyivät kurissa pitempään varsinaisten harjoitusten päättymisen jälkeen.</p><p>Tarkkaa syytä nauruhoidon teholle ei tiedetä, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Silmien kosteutta säätelevät rauhaset ovat pääosin hermottuneet parasympaattiseen hermostoon ja nauru ja siihen liittyvät moninaiset lihasliikkeet voivat aktivoida sitä. Nauruharjoitukset voivat myös suoraan aktivoida silmälihaksia ja siten edistää kyynelten ja kuivumista ehkäisevien rasvojen eritystä.</p><p>Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä <a href="http://dx.doi.org/10.1136/bmj-2024-080474">BMJ-lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 23 Sep 2024 13:09:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">d83fc23c96d13fb76fe0b7bf1e3eb230</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iloiset_silmat_istock-1186909320-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iloiset_silmat_istock-1186909320-1.jpg" length="160497" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Insuliiniresistenssi yhteydessä yli 30 sairauteen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/insuliiniresistenssi-yhteydessa-yli-30-sairauteen.html</link> <description>Insuliiniresistenssi eli insuliinin tehon heikkeneminen on yhteydessä muun muassa unihäiriöihin, bakteeri-infektioihin ja korkeaan kolesteroliin, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Insuliiniresistenssi voi olla osallisena yli 30 sairauden kehittymisessä, tuore <a href="https://drive.google.com/file/d/13p8M5L0_wtLUUtlYRmKrJnIzX_2Zz9NI/view" target="_blank">tutkimus</a> osoittaa. Tutkimus julkaistiin Euroopan diabetestutkijoiden vuotuisessa EASD-konferessissa.</p><p>Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes.</p><p>Tiedot perustuvat brittien mittavaan UK Biobank -aineistoon, josta analysoitiin 430 000 miehen ja naisen 13-vuotiset seurantatiedot.</p><p>Tulosten perusteella insuliiniresistenssi liittyi suurentuneeseen riskiin sairastua 26 sairauteen. Esimerkiksi unihäiriöt, bakteeri-infektiot, iskias, maksataudit, mielialahäiriöt, haimatulehdukset, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, korkea kolesteroli ja verenpaine ja kihti olivat yleisempiä.</p><p>Hieman yllättäen insuliiniresistenssi liittyi myös pienempään riskiin sairastua joihinkin sairauksiin kuten anemiaan, Parkinsonin tautiin ja osteoporoosiin.</p><p>Osa yhteyksistä on tunnettu aiemminkin, mutta esimerkiksi Parkinsonin tautia koskeva havainto on uusi. Insuliiniresistenssi liittyi myös suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain naisilla. Tutkimukseen osallistuneet olivat 40–69-vuotiaita.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 11 Sep 2024 12:11:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0b432df282800f4568d6e1ee13843574</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/diabetes_istock-953844162-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/diabetes_istock-953844162-1.jpg" length="146031" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kuitu voi ehkäistä mahasyöpää</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuitu-voi-ehkaista-mahasyopaa.html</link> <description>Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että riski sairastua mahasyöpään on tasaisesti pienempi mitä enemmän kuitua henkilön ruokavaliossa on.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä mahasyövän kehittymistä. Samanlaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta uudet tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimuksessa yhdistettiin yhdentoista aiemman tutkimuksen ja yhteensä 4 800 mahasyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tiedot.</p><p>Riski sairastua mahasyöpään oli tasaisesti pienempi mitä enemmän kuitua henkilön ruokavaliossa oli, tulokset osoittivat. Kun eniten kuitua saavia verrattiin osallistujiin, jotka söivät vain vähän kuitua, mahasyövän riski oli noin kolmanneksen pienempi.</p><p>Kuidun hyödyt johtuvat todennäköisesti monesta eri seikasta. Kuidut nopeuttavat ruoan kulkua suolistossa, mikä vähentää myös altistumista syöpää aiheuttaville aineksille. Kuitupitoinen ruokavalio myös sisältää muita terveellisiksi tiedettyjä ainesosia.</p><p>Suomessa kuidun saantisuositus on 25–25 grammaa päivässä. Kuituja saa parhaiten, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä on noin 5–8 grammaa.</p><p>Mahasyöpä on viidenneksi yleisin syöpätauti maailmanlaajuisesti ja kolmanneksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Suomessa mahasyöpä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti, mutta niitä todetaan silti noin 650 vuosittain.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s00394-024-03388-w">European Journal of Nutrition -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 10 Sep 2024 14:43:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0afb01a5d649de8903a92f4aa3b3fa8f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/aamiainen_stock-1408374876-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/aamiainen_stock-1408374876-1.jpg" length="199249" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lapselle lukeminen edistää kielellisiä taitoja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapselle-lukeminen-edistaa-kielellisia-taitoja.html</link> <description>Lukeminen, laulaminen ja vapaiden tarinoiden kertominen vahvistavat lapsen kielellisiä taitoja. Kaikkia kolmea olisi suositeltavaa sisällyttää kotiarkeen, sillä ne tukevat lapsen kielenkehitystä hieman eri tavoin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lapselle kotona lukemisen, laulamisen ja vapaiden tarinoiden kertomisen yhteyttä 2,5–4-vuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Vapailla tarinoilla tarkoitetaan vanhempien omin sanoin kertomia tarinoita. <br /><br />Lukeminen oli tutkimusperheissä kolmesta tukimuodoista yleisintä. Jokainen tukimuoto erikseen oli positiivisesti yhteydessä lasten aktiiviseen sanavarastoon sekä kokonaiskielelliseen tasoon.</p><p>– Mitä enemmän vanhemmat lukivat, kertoivat tarinoita tai lauloivat lapsilleen kotiympäristössä, sitä paremmat olivat lasten tuottava sanavarasto sekä kielellinen kokonaistaso, puheterapeutti ja logopedian väitöskirjatutkija <strong>Riikka Mustonen</strong> kertoo.<br /><br />Lisäksi mitä enemmän vanhemmat lukivat tai kertoivat tarinoita lapsilleen, sitä paremmat fonologiset taidot eli esimerkiksi äänteiden tuottaminen ja äänteiden yhdistäminen lapsilla oli.</p><h2>Monipuolinen sanasto ja erilaiset lauserakenteet kehittävät</h2><p>Lapsen kieli kehittyy parhaiten yhteisissä jaetuissa tilanteissa, joissa lapsi saa kielellisesti rikasta mallia. Leikki-iässä lapset hyötyvät muun muassa siitä, että kuulevat monipuolista sanastoa ja erilaisia lauserakenteita.<br /><br />Lukemisella, laulamisella ja tarinoiden kertomisella on kaikilla oma paikkansa lapsen kielenkehityksessä. Kirjat sisältävät usein arkipuhetta rikkaampaa sanastoa ja monimutkaisempia lauseita. Laulujen melodia ja rytmi voivat puolestaan edistää sanojen oppimista. <br /><br />– Tarinankertomistilanteessa vanhemman on helppo ottaa lapseen katsekontaktia, käyttää puhetta tukevia eleitä sekä elävöittää tarinaa äänenpainoilla. Nämä keinot voivat auttaa lasta keskittymään tarinan kuuntelemiseen, Mustonen kertoo.</p><h2>Lukeminen kaikkein hyödyllisintä</h2><p>Tutkituista kolmesta kielenkehityksen tukimuodosta ainoastaan lukeminen oli yhteydessä ymmärtävään sanastoon sekä laajemmin puheen ymmärtämiseen. Lapselle kotona lukemisen määrä selitti myös parhaiten sanaston taitoja sekä kielellistä kokonaistasoa myös silloin, kun lasten ikä, esikoisuusasema, päivähoidon määrä sekä vanhempien koulutustaso kontrolloitiin analyyseissa. Tarinoiden kertominen puolestaan selitti parhaiten lasten kieliopillisten taitojen vaihtelua taustamuuttujien kontrolloimisen jälkeen. </p><p>- Toivoisin, että nykyisessä digitaalisessa maailmassakin perheet muistaisivat, että yksinkertaiset kasvokkaista vuorovaikutusta sisältävät aktiviteetit ovat paras tapa tukea lapsen kielen eri osa-alueiden kehittymistä, Mustonen sanoo.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 03 Sep 2024 13:16:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">f0c88a45adc799b3bf0969b1c0f147dd</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lukeminen_ing_33594_217134-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lukeminen_ing_33594_217134-1.jpg" length="137798" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Suoliston mikrobit yhteydessä luunmurtumiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suoliston-mikrobit-yhteydessa-luunmurtumiin.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan suoliston mikrobien monimuotoisuus ja terve koostumus ovat yhteydessä pienempään luunmurtumariskiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jo aiemmin on tiedetty, että suoliston mikrobit vaikuttavat luiden tiheyteen ja laatuun. THL:n tuoreessa tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että suoliston mikrobien koostumus on suorassa yhteydessä syntyviin luunmurtumiin – myös heikentyneen luun myötävaikuttamiin murtumiin, kuten lonkkamurtumiin.</p><p>Tutkimuksessa suoliston mikrobien suurempi monimuotoisuus ja ravintokuiduista terveellisiä lyhytketjuisia rasvahappoja tuottavat mikrobit olivat yhteydessä pienempään luunmurtumariskiin. Vastaavasti haitalliset, tulehduksiin liittyvät mikrobit, kuten kolibakteerit olivat yhteydessä suurempaan luunmurtumariskiin.</p><p>Samat tulokset saatiin kaikille luunmurtumille. Tulokset olivat riippumattomia useista muista luunmurtumiin liittyvistä tekijöistä. Löydökset olivat voimakkaammat naisilla kuin miehillä.</p><p>- Terveellinen ruokavalio ja erityisesti kuidut vaikuttavat positiivisesti suoliston mikrobeihin. Terveellisellä ruokavaliolla ja muutoinkin terveellisillä elintavoilla voi pyrkiä vähentämään riskiä saada luunmurtumia, toteaa tutkimuksen päätutkija THL:ssä, dosentti <strong>Aki Havulinna</strong>.</p><p>Joka toinen nainen ja joka neljäs mies saa elämänsä aikana osteoporoosin eli luiden haurauden aiheuttaman murtuman. Erityisesti lonkkamurtuma on vakava iäkkäiden kaatumisvamma. Se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen. Lisäksi lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suuri. Yhteiskunnan kannalta lonkkamurtumat ovat merkityksellisimpiä avuntarpeeseen ja pitkäaikaishoitoon johtavia sairauksia.</p><p><em>Tutkimus perustuu THL:n FINRISKI 2002 -aineistoon. Tutkijat määrittivät 7 000:lta 25–74-vuotiaalta osallistujalta suoliston mikrobiomin. 18 vuoden seurannan aikana heistä 1092:lle tuli ainakin yksi luunmurtuma.</em></p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 02 Sep 2024 08:48:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">9e6a9089b81b039fe3063b5b6df6bc1d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/osteoporoosi_istock-1253864731.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/osteoporoosi_istock-1253864731.jpg" length="234756" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Käsitöitä harrastavat tyytyväisempiä elämäänsä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasitoita-harrastavat-tyytyvaisempia-elamaansa.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan käsitöitä harrastavat ovat onnellisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja kokevat elämänsä mielekkääksi muita todennäköisemmin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Taiteita ja käsitöitä harrastavat ovat muita todennäköisemmin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, brittitutkimus osoittaa. Ero ei ole suuren suuri, mutta silti huomion arvoinen.</p><p>Tiedot perustuvat vuosittain tehtävään kyselytutkimukseen, johon vastasi 7 200 brittiä. Vastaajista 37 prosenttia kertoi harrastavansa esimerkiksi taidekäsitöitä, kutomista, puutöitä tai keramiikkaa.</p><p>Vastausten perusteella käsitöitä harrastavat olivat onnellisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat elämänsä mielekkääksi muita vastaajia todennäköisemmin. Harrastukset eivät vaikuttaneet tosin siihen, miten todennäköisesti vastaaja koki itsensä yksinäiseksi.</p><p>Harrastuksiin liitetyt vaikutukset näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, sukupuoli, ikä, terveydentila ja työtilanne.</p><p>Tutkimuksesta ei voi päätellä olivatko käsitöitä harrastavat jo valmiiksi onnellisempia kuin muut vai lisäsikö harrastaminen tyytyväisyyttä. Tämän selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://www.frontiersin.org/journals/public-health/articles/10.3389/fpubh.2024.1417997/abstract">Frontiers in Public Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 21 Aug 2024 10:43:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">408444a0014d1f873b7e08e2ffc53cd8</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/neuloosi_istock-1477888070-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/neuloosi_istock-1477888070-1.jpg" length="154569" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Apinarokkoepidemian riski pieni Euroopassa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/apinarokkoepidemian-riski-pieni-euroopassa.html</link> <description>Riskiryhmiin kuuluville, joilla ei ole sairastetun taudin tai kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, suositellaan edelleen rokotuksen ottamista tartuntojen ehkäisemiseksi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa sekä sen naapurimaissa on käynnissä maanosan toistaiseksi suurin apinarokkoepidemia. Varmistettuja ja epäiltyjä tapauksia on marraskuusta 2023 alkaen raportoitu yli 16 000 ja sairastuneista yli 500:n arvioidaan kuolleen.</p><p>Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mukaan apinarokkoepidemian riski Euroopassa on olemassa mutta se on pieni. Erityisesti riskiryhmillä sekä todettujen tai epäiltyjen tapausten lähikontakteilla tartunnan riski on kuitenkin kohtalainen tai korkea. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on hyvät valmiudet torjua ja todeta mahdollisia tautitapauksia.</p><p>Apinarokko on zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti, ja tartuntoja tapahtuu myös ihmisten välillä. Tartunta vaatii tavallisesti hyvin läheisen kontaktin toiseen ihmiseen. Yleensä tauti paranee itsestään.</p><p>Apinarokkoviruksesta tunnetaan kaksi kehityslinjaa. Nyt käynnissä olevan epidemian aiheuttanut kehityslinjan I virus on synnyttänyt epidemioita Afrikassa ainakin 1970-luvulta alkaen. Tauti on tarttunut erityisesti, kun ihmiset ovat olleet kosketuksissa eläviin tai kuolleisiin villieläimiin, sekä perheenjäsenten kesken. Nyt kehityslinja I:n on todettu tarttuvan ensimmäistä kertaa myös seksin välityksellä.</p><h2>Rokotetta suositellaan tarjotaan riskiryhmille</h2><p>Apinarokkoa vastaan käytetään rokotetta, jota tarjotaan altistuneille, apinarokkoon sairastuneiden lähikontakteille sekä korkeassa tartuntariskissä oleville. Suomessa rokotukset aloitettiin syksyllä 2022. Rokotteen on tähän mennessä saanut 3 000 henkilöä.</p><p>Riskiryhmiin kuuluville, joilla ei ole sairastetun taudin tai kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, suositellaan edelleen rokotuksen ottamista tartuntojen ehkäisemiseksi. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä.</p><p>Apinarokon riskiryhmään kuuluvat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja joilla ollut useita satunnaisia seksikumppaneita viimeisen puolen vuoden aikana sekä HIV:n ennaltaehkäisevää lääkitystä eli prep-lääkitystä käyttävät miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Myös prep-hoitoon jonottaville miehille, joilla on seksiä miesten kanssa, suositellaan rokotusta.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 19 Aug 2024 10:06:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">42a086f1cdbccfd71e3ad3cff0021b3a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/apinarokkorokote_istock-1402040044-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/apinarokkorokote_istock-1402040044-1.jpg" length="123060" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Miehiä kaivataan verenluovuttajiksi</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/miehia-kaivataan-verenluovuttajiksi.html</link> <description>Vain noin kolme prosenttia luovutusikäisistä luovuttaa verta. Erityisesti miehiä toivotaan lisää verenluovuttajiksi, sillä heillä on isompi verivolyymi ja suuremmat rautavarastot.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pandemiavuodet, ihmisten liikkuvuuden väheneminen ja maailmantilanne ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan siten, että verenluovuttajien riittävyys uhkaa muodostua haasteeksi, kertoo SPR:n veripalvelu tiedotteessaan.</p><p>Tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia suomalaisista luovutusikäisistä luovuttaa vuosittain verta.</p><p>Potilaat tarvitsevat luovutettua verta joka päivä. Miehiä toivotaan lisää verenluovuttajiksi, sillä he ovat usein kooltaan naisia suurempia, ja siten myös heidän verivolyyminsä on isompi kuin naisten. Miehillä on huomattavasti naisia suurempi rautavarasto, joka kestää paremmin verenluovutuksen.</p><p>- Vaikka miesluovuttajien määrä on ollut parin viime vuoden aikana pienoisessa kasvussa, heitä on kuitenkin edelleen selkeästi naisia vähemmän. Miesten osuus verenluovuttajista on tällä hetkellä 43 %, kertoo Veripalvelun asiakkuuspäällikkö <strong>Liisa Romo</strong>. </p><h2>Halu auttaa saa aloittamaan</h2><p>Veripalvelu toteutti kesällä kyselytutkimuksen verta luovuttaville miehille selvittääkseen heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan verenluovutuksesta.</p><p>Verenluovutuksen helppous oli merkittävin syy kyselyyn vastanneille palata verenluovutukseen uudestaan (76 %). Kyselyyn vastanneet arvioivat verenluovutuksen erittäin helpoksi kiitettävällä arvosanalla 9,25 (asteikolla 1-10). Toiseksi yleisin syy (74 %) oli halu auttaa verivalmisteita tarvitsevia potilaita, joka oli myös yleisin syy aloittaa verenluovutus.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 15 Aug 2024 14:48:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">2e3a98d8c57feabc8b89ace9c68bf1f8</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovutus_istock-1363209155-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovutus_istock-1363209155-1.jpg" length="139452" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vapettaminen ja nikotiinipussien käyttö lisääntynyt nuorilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vapettaminen-ja-nikotiinipussien-kaytto-lisaantynyt-nuorilla.html</link> <description>Alkoholi ja tupakka eivät enää maistu nuorille. Sen sijaan sähkötupakkaa on kokeillut jo 40 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista, myös nikotiinipussit ovat nuorten suosiossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella nuorten raitistuminen jatkuu, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Jopa 35 prosenttia nuorista ei ole koskaan käyttänyt alkoholia ja yhä harvempi tupakoi. Poikkeus pitkään jatkuneessa päihteiden käytön myönteisessä kehityksessä on sähkösavukkeiden eli vapen käytön lisääntyminen. Lisäksi nikotiinipussien käyttöä esiintyy jo yleisesti vuonna 2023 tapahtuneen nikotiinipussien myyntirajoitusten poistumisen jälkeen, sillä vuonna 2024 neljännes nuorista ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja.</p><h2>Humalajuominen kasvanut hieman</h2><p>Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin 10 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1995–2024. Sen sijaan humalahakuinen juominen on lisääntynyt. Humalajuominen väheni vuoteen 2015 asti, mutta on nyt vuoden 2019 jälkeen hieman kasvanut: vuonna 2024 pojista yhdeksän ja tytöistä kuusi prosenttia joi suunnilleen viikoittain vähintään kuusi annosta kerralla. Kyselyn mukaan nuoret ajattelevat myös hieman entistä useammin, että runsaaseen kertajuomiseen ei liity juurikaan terveydellisiä tai muita riskejä.</p><h2>Tupakointi vähentynyt, vapettaminen yleistynyt</h2><p>Päivittäinen tupakointi on vähentynyt tytöillä edelleen, mutta pojilla väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2024 yhdeksäsluokkalaisista pojista noin kuusi ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Viime vuosikymmenen alussa päivittäin tupakoi noin 20 prosenttia nuorista. Sen sijaan sähkösavukkeita eli vapea oli kokeillut aiempaa useampi, 40 prosenttia nuorista, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli 34 prosenttia. Päivittäin niitä ilmoitti käyttävänsä pojista yhdeksän ja tytöistä 13 prosenttia.</p><p>Nuuskan käytön yleistyminen nousi haasteeksi 2010-luvulla. Nyt sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2024 pojista 26 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia oli joskus käyttänyt nuuskaa, noin seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin.</p><p>Uutena haasteena voidaan todeta, että nikotiinipussit ovat nousseet myös alaikäisten suosioon vuonna 2023 tapahtuneen myyntirajoitusten poistumisen jälkeen. Vuonna 2024 pojista 31 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja, ja päivittäin niitä oli käyttänyt 11 prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä.</p><p>- Nuoret käyttävät nikotiinipusseja jo nuuskaa yleisemmin. Myös siirtymää nuuskan käytöstä nikotiinipusseihin on mahdollisesti ollut. Nikotiinipussit ovat erittäin koukuttavia ja esimerkiksi nuorten aivojen kehitykselle haitallisia, toteaa THL:n erikoistutkija <strong>Kirsimarja Raitasalo</strong>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 13 Aug 2024 10:12:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">264150145886500de4201ba7070eff9f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sahkotupakka_istock-1177926514-2.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sahkotupakka_istock-1177926514-2.jpg" length="163374" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lintuinfluenssarokotukset käynnissä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssarokotukset-kaynnissa.html</link> <description>THL suosittelee tartuntariskissä oleville ensimmäistä rokoteannosta elokuussa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee lintuinfluenssarokotusta niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Lintuinfluenssarokotteella pyritään suojaamaan tartuntariskissä olevia viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.</p><p>Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa listannut ryhmät, joille rokotetta suositellaan. Näitä ovat turkiseläimiin ja siipikarjaan kosketuksissa olevat, pois lukien teurastamoiden työntekijät, sekä sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt. Lisäksi rokotusta suositellaan lintujen rengastajille, luonnonvaraisten lintujen hoitoloiden työntekijöille, kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijöille, virkaeläinlääkäreille ja laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä. Myös henkilöille joiden lähipiirissä on epäilty tai varmistettu lintuinfluenssatapaus suositellaan rokotusta.</p><h2>Ensimmäinen annos elokuussa</h2><p>Suomeen saatu rokote-erä on käytettävä syyskuun loppuun mennessä, joten lintuinfluenssatartuntariskissä olevien on syytä ottaa ensimmäinen rokote elokuun aikana. Toinen rokoteannos annetaan vähintään kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Elokuussa tai aiemmin rokotuksen saaneiden tulee ottaa toinen rokoteannos syyskuun loppuun mennessä. Rokotusten järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Terveysasemilta voi tiedustella, mistä rokotuksen voi saada.</p><p>Lintuinfluenssarokotteen odotetaan tarjoavan sekä välitöntä suojaa tartuntoja vastaan että pitkäaikaista suojaa vakavia tautimuotoja vastaan. Lintuinfluenssavirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavia hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumetta ja äkillistä hengityksen vajaatoimintaa. Kun rokotteet annetaan ennen syksyn influenssakauden antamista, estetään tilanne, jossa lintuinfluenssavirus tarttuisi ihmiseen samaan aikaan kausi-influenssaviruksen kanssa, mikä voisi mahdollistaa uuden virustyypin synnyn.</p><p>Vaikka lintuinfluenssaepidemia jatkuu maailmalla, on lintuinfluenssaa esiintynyt tänä vuonna Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Turkistarhoilla lintuinfluenssatapauksia ei ole tänä vuonna Suomessa todettu.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 07 Aug 2024 09:28:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">eae97a983e6b63947c47aa5d4b04c964</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" length="177525" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Koulupoissaolot ennustavat psyykkistä pahoinvointia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/koulupoissaolot-ennustavat-psyykkista-pahoinvointia.html</link> <description>Runsaat poissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle, kertoo tuore kotimainen tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Huoli peruskoulun oppilaiden koulupoissaoloista on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Myös kouluterveyskyselyjen perusteella koulupoissaolojen määrä yläkouluissa on lisääntynyt.</p><p>Tuore Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimushanke osoittaa, että runsaat koulupoissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle.</p><p>Osalla nuorista poissaolot lisääntyivät yläkouluun siirtymisen myötä.</p><p>– Jo pienikin kasvu poissaolojen määrässä ennusti riskiä myös myöhemmille poissaoloille. Oppilailla, joilla on koulunkäyntiä haittaavia poissaoloja kuudennella luokalla, on hyvin todennäköisesti vastaavia poissaoloja koko yläkoulun ajan, toteaa professori <strong>Risto Hotulainen</strong> Helsingin yliopistosta.</p><p>Pienellä osalla nuorista poissaolokierre alkaa jo alakoulussa ja jatkuu toiselle asteelle saakka.</p><p>– Näillä nuorilla oli muita suurempi riski monenlaisten henkisen pahoinvoinnin tekijöiden kasaantumiseen varhaisaikuisuudessa. Tämän lisäksi näillä nuorilla oli muita suurempi riski jäädä Kelan toimeentulotuen varaan varhaisaikuisuudessa.</p><h2>Opettajan tuella ja poissaolomerkinnöillä oli väliä</h2><p>Tutkimuksessa havaittiin, että palautemerkinnät, joita opettajat kirjaavat oppilailleen käyttäytymiseen ja työskentelyyn liittyen, heijastuvat osaltaan poissaoloihin. Toistuvat merkinnät läksyunohduksista, häiritsevästä käyttäytymisestä ja myöhästymisistä ennustivat ongelmallisia poissaoloja myöhemmin koulupolulla.</p><p>- Poissaolo- ja palautemerkintöjen kirjaustapoja tulisi yhtenäistää, ja niiden antamisen hyödyllisyyttä tulisi arvioida oppilaan näkökulmasta. Oppilaalle tulisi tarjota merkintöjen sijaan tukea oppimiseen ja oman toiminnan ohjaamiseen, yliopistonlehtori <strong>Sanna Oinas </strong>Helsingin yliopistosta kuvaa.</p><p>Vahva sekä opettajilta että vanhemmilta saatu tunnetuki suojaa psyykkiseltä pahoinvoinnilta ja koulutuksen keskeyttämiseltä sekä lisää todennäköisyyttä, että nuori valmistui toiselta asteelta tavoitteellisessa ajassa.</p><p><em>Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston <a href="https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-06/Poissaolohankkeen%20loppuraportti_24062024_fin.pdf" target="_blank">tutkimus</a> on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta (2022–2024), jonka tavoitteena oli tarkastella perusopetuksen poissaoloja ja niihin annetun tuen vaikutusta koulunkäyntiin.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 05 Aug 2024 09:58:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a6a9474975391f083a95321dc2f4a169</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masentunut_nuori_iss_15535_01254-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masentunut_nuori_iss_15535_01254-1.jpg" length="146773" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nivelrikko yleistyy yhä nuoremmilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nivelrikko-yleistyy-yha-nuoremmilla.html</link> <description>Jo yli puolet kaikista nivelrikoista todetaan alle 55-vuotiailla. Ilmiön taustalla on todennäköisesti lihavuuden yleistyminen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Nivelrikko on yleensä iäkkäiden ongelma, mutta nykyään siihen sairastutaan entistä nuorempina ympäri maailmaa. Taustalla on todennäköisesti lihavuuden yleistyminen.</p><p>Tiedot käyvät ilmi Annals of Rheumatic Diseases -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuosia 1990–2019.</p><p>Tulosten perusteella alle 55-vuotiailla todettujen uusien nivelrikkojen ja nivelrikon kanssa elävien lukumäärät kaksinkertaistuivat vuosina 1990–2019. Vuonna 2019 jo yli puolet kaikista nivelrikoista todettiin alle 55-vuotiailla.</p><p>Vuonna 2019 arviolta 15 prosenttia nivelrikoista liittyi lihavuuteen, kun vuonna 1990 luku oli vain hieman yli 9 prosenttia. Lihavuuden yleistyminen onkin todennäköisesti merkittävä syy kehitykselle.</p><p>Samaan aikaan nivelrikko yleistyi myös kaikissa ikäryhmissä ympäri maailmaa, mutta etenkin köyhissä ja keskituloisissa maissa.</p><p>Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://ard.bmj.com/content/83/7/915">Annals of Rheumatic Diseases -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 31 Jul 2024 09:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">39e443c177973e768eacbeaa1af156be</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/polvikipu_istock-1254411783-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/polvikipu_istock-1254411783-1.jpg" length="152671" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Entistä useammat liikkuvat liian vähän</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/entista-useammat-liikkuvat-liian-vahan.html</link> <description>Jopa kolmannes aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, kertoo kansainvälinen selvitys. Liikkumattomuus altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jopa kolmannes maailman aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, osoittaa tuore 163 maata kattava selvitys. Liikkumattomuus altistaa heidät muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja lukuisille muille sairauksille.</p><p>Tulosten perusteella 31 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei liiku virallisten liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Vuonna 2000 vain 23 prosenttia liikkui suosituksia vähemmän.</p><p>Kehitys on huonontunut noin puolessa tarkastelluista maista ja etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi naiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet.</p><p>Jos suunta jatkuu samanlaisena, WHO:n tavoite fyysisen passiivisuuden vähentämisestä ei tule toteutumaan, tutkijat kirjoittavat. Tämän seurauksena etenkin iäkkäiden sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat tulevat todennäköisesti yleistymään.</p><p>Tutkimuksessa analysoitiin 507 kyselytutkimusta 163 maasta. Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/S2214-109X(24)00150-5">Lancet Global Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 26 Jul 2024 11:12:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a2a9e92777549a5f6b24cd4717b16daf</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sohvaperuna-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sohvaperuna-1.jpg" length="172616" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Masennus yhteydessä muistin heikkenemiseen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masennus-yhteydessa-muistin-heikkenemiseen.html</link> <description>Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys näyttäisi toimivan myös toiseen suuntaan, sillä muistin heikkeneminen liittyy suurentuneeseen masennusriskiin.</p><p>Tutkimukseen osallistui 8 300 kotonaan asuvaa keskimäärin 64-vuotiasta englantilaista, joiden muistia ja mielialaa tarkasteltiin 16 vuoden ajan.</p><p>Masennusta potevat pärjäsivät muistitesteissä muita huonommin seurannan alussa. Masennusoireiden pahentuminen liittyi myös muistin nopeampaan heikkenemiseen seurannan kuluessa. Muistin heikkeneminen ennakoi myös masennusoireiden pahentumista.</p><p>Samansuuntaisia tuloksia masennuksen ja muistin yhteyksistä on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.16305" target="_blank">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Suomessa diagnosoidaan muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä vuosittain. Muistisairautta potee yli 150 000 suomalaista, mutta merkittävä osa sairauksista jää toteamatta.</p><p>Masennusta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 25 Jul 2024 09:32:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0097bc600727b89b0a85a1269507a32a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" length="118882" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ilmansaasteet saattavat suurentaa psoriaasiriskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ilmansaasteet-saattavat-suurentaa-psoriaasiriskia.html</link> <description>Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin etenkin perinnöllisesti alttiilla, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin. Yhteys koskee etenkin potilaita, jotka ovat perimänsä takia valmiiksi alttiita sairastumaan.</p><p>Tiedot käyvät ilmi <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.21665" target="_blank">JAMA Network Open -lehden</a> julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 480 000 keskimäärin 56-vuotiasta seurattiin 12 vuoden ajan. Seurannan aikana 4 000 osallistujaa sairastui psoriaasiin.</p><p>Kun tiedot psoriaasidiagnooseista yhdistettiin tietoihin osallistujien asuinseutujen vuotuisista ilmansaastepitoisuuksista, sairastumisriskin havaittiin suurenevan tasaisesti mitä suurempia pitoisuudet olivat. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, suurempia PM10-hiukkasia, typpidioksidia ja typen oksideja.</p><p>Geenitietojen avulla tutkijat havaitsivat sairastumisriskin koskevan etenkin osallistujia, jotka olivat perimänsä vuoksi suurentuneessa psoriaasin vaarassa. Korkeimmille ilmansaastetasoille altistuvat, joiden geneettinen riski oli suurin, sairastuivat 2,5–4 kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden geneettinen riski oli pieni ja ilmansaastealtistus vähäinen.</p><p>Ilmansaasteet on aiemmin yhdistetty muun muassa psoriaasioireiden pahentumiseen, mutta perimän ja ilmansaasteiden yhteysvaikutusta on tutkittu vähemmän.</p><p>Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 24 Jul 2024 11:21:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">c52478421f3cc1961973134cd70b6adb</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/psoriasis_istock-497413495-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/psoriasis_istock-497413495-1.jpg" length="138769" type="image/jpeg" /> </item></channel></rss> If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:
Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):
If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:
http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss
